Tämä tärkeä sopimus etenee Euroopan parlamentissa, Kreikan kriisin varjossa

Samalla parlamentti ilmaisi , mitä muutoksia se vaatii TTIP:hen tehtävän. Parlamentti muun muassa vaatii, että TTIP-sopimuksen vaikutusta ei uloteta julkisiin palveluihin. Lisäksi EU:n maatalous- ja teollisuustuotteille vaaditaan erityiskohtelua. Parlamentti myös korostaa, että neuvotteluita tulee käydä avoimesti.

Erityishuomiota kiinnitettiin siihen, miten TTIP:n myötä ratkottaisiin valtion ja sijoittajan välisiä riitoja. Niin sanottu ISDS-välimiesmenettely halutaan korvata jollain muulla - avoimemmalla ja tarkemmin säädellyllä - vaihtoehdolla.

Euroopan parlamentti keskusteli sopimuksesta keskiviikkona, ja äänesti lukemin 436 ääntä 241 ääntä vastaan siitä, mitä suosituksia se antaa Euroopan komissiolle TTIP:n jatkoneuvotteluihin. Päätös nytkäytti sopimuksen neuvotteluita taas hieman eteenpäin.

Seuraavan kerran sopimusta neuvotellaan 13.–17. heinäkuuta. Kyseessä on silloin jo kymmenes neuvottelukierros.

Mikä on TTIP?

TTIP (Transatlantic Trade and Investment Partnership) eli transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus on Euroopan Unionin ja Yhdysvaltain välillä parhaillaan neuvoteltava vapaakauppasopimus. Sillä halutaan edistää ja helpottaa kaupankäyntiä Euroopan ja Yhdysvaltain välillä.

Toteutuessaan TTIP kattaisi alleen valtaosan maailmankaupasta. Sillä olisi vaikutusta eurooppalaisiin säännöksiin lukuisilla eri alueilla, muun muassa ruoantuotannossa ja -laatuvaatimuksissa, julkisissa palveluissa, sijoittajien oikeuksissa ja ympäristönsuojelussa.

TTIP:n vaikutukset olisivat suuret

Sopimuksen puolustajien mukaan TTIP vahvistaisi talouskasvua Euroopassa, myös Suomessa. Sen uskotaan ja toivotaan lisäävän työpaikkoja ja avaavan eurooppalaisille yrityksille pääsy Yhdysvaltain markkinoille.

Kriitikot pelkäävät TTIP:n muun muassa heikentävän elintarviketurvallisuutta Euroopassa ja siirtävän valtaa valtioilta suuryrityksille. Erityistä vastustusta, niin kansalaisyhteiskunnassa kuin Euroopan parlamentissakin, herättää ISDS-välimiesmenettely.

Välimiesmenettelyssä sijoittajat voisivat haastaa valtioita oikeuteen, mutta yksityisissä ja salatuissa välimiesoikeuksissa. Nyt ISDS:lle yritetään löytää hyväksyttävää muotoa tai vaihtoehtoa.

– ISDS on kuollut ja kuopattu, vakuutti TTIP-mietinnön valmistelija Bernd Lange EuroparlTV-kanavalle jo kesäkuun alussa.

Eilisen äänestyksen jälkeen parlamentti suositteli ISDS:n tilalle seuraavan tyyppistä vaihtoehtoa:

– Valtioiden ja sijoittajien välisiä kaupankäyntiin liittyviä kiistoja selvitettäisiin uudentyyppisessä oikeusjärjestelmässä. Sitä johtaisivat julkisesti nimitetyt tuomarit. Sen päätöksenteon pitäisi olla läpinäkyvää ja avointa tarkastelulle, kuvailtiin Euroopan parlamentin tiedotteessa.

Aiemmin sopua on ollut vaikea saavuttaa

Kesäkuun alussa Euroopan parlamentin puhemies Martin Schulz päätti siirtää sopimuksen takaisin käsiteltäväksi kansainvälisen kaupan valiokuntaan. 

– En ole tietenkään tähän kehitykseen tyytyväinen, mutta äänestyksessä oli todellinen vaara siitä, että sopimus kaatuisi, kommentoi tuolloin Lange, TTIP-mietinnön valmistelija.

Syynä äänestyksen lykkäämiseen oli se, että TTIP:stä oli niin paljon erimielisyyttä. Sopimukseen on tehty yli 100 muutosesitystä. Tarkoitusta on muovata sopimusta edelleen sellaiseksi, että parlamentti näyttäisi sille lopullisessa äänestyksessä vihreää valoa.

– Parlamentti pelkää demokratiaa. Se pelkää, että demokraattisessa päätöksenteossa TTIP kyseenalaistettaisiin, kritisoi äänestyksen lykkäämistä europarlamentaarikko Yannick Jadot.