Tämä liikenneilmiö on erityisen vaarallinen – teetkö sinäkin näin?

Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirastosta kerrotaan, että vuosina 2007–2013 lapsille (0–17v) on sattunut Helsingin liikenteessä 165 onnettomuutta. Näistä tapauksista 13 prosentissa henkilöauto ohitti suojatien eteen pysähtyneen ajoneuvon.

– Vilkkaissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, jossa on paljon ajoneuvoja pysäköitynä tien viereen, näitä onnettomuuksia tapahtuu enemmän, kertoo poliisin liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja, komisario Dennis Pasterstein.

Pastersteinin mukaan vastaavanlaiset onnettomuudet ovat poliisille päivittäisiä. Autoilijoiden toimintaa valvotaan myös ratsialuontoisesti.

Lapsella on rajallinen havainnointikyky

Suojatie on erityisen vaarallinen paikka lapsille. Lapselle annetaan herkemmin tietä kuin aikuiselle, mutta toisaalta lasta on paljon vaikeampi huomata pysähtyneen auton takaa. Myös lapsen itsensä on vaikea havaita, onko pysähtyneen auton takaa tulossa muita ajoneuvoja. Lapsen kyky havainnoida liikkuvien autojen nopeuksia on rajoittuneempi kuin aikuisella.

– Lapset eivät pysty samalla tavalla ennakoimaan, jos jokin ajoneuvo ajaa muusta liikenteestä poikkeavaa nopeutta.

Pasterstein nimeää yhdeksi vaarallisimmista paikoista Helsingin alueella Kivelänkadun ja Mannerheimintien risteyksen, jossa suojatie ulottuu yhteensä kuuden kaistan yli raitiovaunukiskot mukaan luettuna. Risteyksessä ei ole valo-ohjausta.

– Pahoja paikkoja on myös Pasilassa ja Töölössä, jossa on useita kaistoja yhteen suuntaan ja liikennevalottomia suojateitä, Pasterstein sanoo.

Tietämättömyys ei ole ongelma

Pastersteinin mukaan kuljettajat ovat tietoisia liikennesäännöistä, mutta herpaantuminen ja kiire johtavat onnettomuuksiin. Kun yhtälöön lisätään liian suuri tilannenopeus, niin vaara on todellinen.

– Todennäköisyys loukkaantua vakavasti tai jopa kuolla onnettomuustilanteessa kasvaa hyvin jyrkästi, kun nopeus nousee yli 30 kilometriin tunnissa, Pasterstein sanoo.

Kaupunki- ja taajama-alueilla, joissa on paljon jalankulkijoita ja pyöräilijöitä, on Pastersteinin mukaan onnettomuustilanteessa nimenomaan ajonopeudella korostetun suuri merkitys lapsen selviytymisen kannalta.

– Liikenteessä tulisi aina noudattaa sääntöjä ja huomioida myös mahdollinen heikompi osapuoli, Pasterstein muistuttaa.

Turvallisuutta on mahdollista parantaa

– Suojatien tulisi olla tien turvallisin kohta, mutta jalankulkijoihin kohdistuvista onnettomuuksista yli 50 prosenttia tapahtuu suojateillä. Jokainen voi miettiä, onko asia kunnossa vai ei.

Pastersteinin mukaan esimerkiksi Etelä-Saksassa suojateiden määrää on vähennetty radikaalisti. Suojateitä on ainoastaan suurimpien teiden valo-ohjatuissa risteyksissä. Vastuu tien ylittämisen turvallisuudesta on jalankulkijalla.

– Suomessa vastuu on autoilijalla, joka ei yleensä ole vaarassa loukkaantua fyysisesti, joten tilanne on hankala.

Liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja haluaisikin nähdä Suomessa samankaltaista panostamista suojateiden turvallisuuteen kuin Saksassa. Hän mainitsee turvallisuutta parantavina esimerkkeinä myös valo-ohjauksen lisäämisen, hidastetöyssyt, kavennukset ja nopeusnäytöt.

– Keinoja kyllä löytyy, jos on haluja ja rahaa, Pasterstein sanoo.