Tämä juttu on täyttä roskaa

"En kierrätä, koska samaan paikkaan ne roskat kuitenkin päätyvät." Tämä sitkeä väite elää edelleen ihmisten keskuudessa, jotka eivät kierrätä jätteitään lainkaan. Onko siis koko kierrätys suurta huijausta? Ei auttane kuin sukeltaa roskiin ja ottaa selvää.

Sitkeä kaatopaikkalegenda

HSY:n jätehuollon neuvonta- ja viestintäyksikön ympäristöasiantuntija Sari Kemppaiselle väite roskien päätymisestä samaan paikkaan on tuttu.

- Valitettavasti tämä elää legendana edelleen, vaikka väite ei pidä paikkaansa. HSY kerää esimerkiksi biojätettä, eikä sitä kannata kerätä ihan vain keräämisen vuoksi. Yksi suurimpia syitä kerätä biojätteet talteen ja käsitellä ne, on että sillä vähennetään muun muassa kasvihuonekaasupäästöjä, kertoo Kemppainen

Hän myöntää kuitenkin, että jossain vaiheessa osa biojätteistä on päätynyt kaatopaikoille.

- Niitä on onneksi päätynyt kaatopaikoille todella vähän, yleensä laiterikkojen tai muiden käyttöhäiriöiden takia.

Tämän vuoden alussa pääkaupunkiseudulla biojätteestä päätyi kaatopaikalle noin seitsemän prosenttia. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin parempi.

- Kevään ajan prosessi on sujunut todella hyvin ja kaikki biojätteet on pystytty käsittelemään kompostointilaitoksessa.

Kaikki roskat samaan autoon?

Myyttiä roskien päätymisestä samaan paikkaan saattaa pitää yllä se, että ihmiset näkevät roskia tyhjennettävän samaan autoon.

- Kyseessä on silloin todennäköisesti monilokeroinen keräysauto, joka voi kerätä esimerkiksi metalli- ja lasijätteen samalla kertaa. Joskus väärinkäsityksiä pitää yllä myös kaluston rikkoutuminen, kun paikalle hälytetty korvaava keräysauto ei olekaan oikean näköinen.

Jos kierrätetyt jätteet päätyvät todellakin sekajäteauton kyytiin, tällöin Kemppaisen mukaan on todennäköisesti kyse siitä, että kierrätysastiassa on ollut liikaa sinne kuulumatonta jätettä.

- Suurimmaksi osaksi tämä ei ole kuitenkaan iso ongelma. Kierrätysjärjestelmä kestää kuitenkin myös jonkin verran lajittelussa tapahtuvia virheitä. Esimerkiksi biojätteen lajittelussa pystytään seulomaan sinne kuulumatonta jätettä, kuten muovia.

Kierrättämällä puolet vähemmän jätettä

Kemppaisen mukaan suomalaiset ovat varsin ahkeria kierrättäjiä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla puolet kaikesta syntyvästä jätteestä kierrätetään.

- Etenkin paperi, keräyskartonki kierrätetään todella hyvin ja biojätettäkin kierrättää yhä useampi.

Kemppainen muistuttaa, että kierrätysjätteet ovat erittäin kysyttyä materiaalia.

- Esimerkiksi metalliromun kysyntä on kova, ja sitä hyödynnetään todella tehokkaasti.

Jätteen uudelleenkäyttö on moninaista. Kierrätetty metalliromu saattaa saada uuden elämän muun muassa auton osina, toimiston paperi vääntyy puolestaan talouspaperiksi.

Kierrättämisen ohella Kemppainen puhuu myös jätteiden määrän vähentämisen puolesta.

- Esimerkiksi ruokajätettä voitaisiin vähentää esimerkiksi pohtimalla ruoalle ajoissa muuta käyttöä, jottei sitä päästettäisi turhaan pilaantumaan.

Lue myös:

    Uusimmat