Oikeuden ratkaistavaksi jää, täyttääkö Rolf Nordmon tekemä Janne Puhakan surmaaminen murhan tunnusmerkit.
Kun ex-jääkiekkoilija Janne Puhakka saapui entiseen kotiinsa Espoon Henttaan asunnolle, hän jätti auton käyntiin talon pihalle.
Oli iltapäivä sunnuntaina 13. lokakuuta.
Asunnolla odottivat saksanseisoja Frida ja Puhakan entinen miesystävä, norjalainen Rolf Nordmo. Koira hyppäsi tervehtimään eteiseen astunutta Puhakkaa.
Nordmo kysyi, voisiko Puhakka ottaa koiran hoitaakseen joksikin aikaa.
Puhakka kieltäytyi.
Nordmo ei vastannut mitään, mutta hänen kertomansa mukaan hänellä "pimeni" tai hänen "aivonsa romahtivat".
Nordmo käveli rauhallisesti kulman takana sijaitsevaan keittiöön "kuin robotti". Siellä hän tarttui työtasolla levänneeseen kaksipiippuiseen metsästyshaulikkoon ja latasi siihen kaksi patruunaa.
Sitten Nordmo poisti varmistimen, tuli kulman takaa aseen kanssa ja ampui Puhakkaa lonkalta ensin kerran, sitten toisen, osuen molemmilla kerroilla ylävartaloon.
Puhakka ehti sanoa vain Nordmon etunimen, ennen kuin kaatui verisenä lattialle. Sitten Nordmo meni Puhakan luokse ja löi tätä aseen piipulla päähän.
Puhakka kuoli pään vammoihin, joita oikeuslääkäri kuvaili sellaisiksi, että niitä tapahtuu lähinnä vakavissa kolareissa.
Yllä oleva henkirikoksen kuvaus perustuu siihen, mitä asiasta on kerrottu poliisin esitutkintapöytäkirjassa ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Käräjäoikeuden on määrä ratkaista aprillipäivänä, syyllistyikö Nordmo murhaan vai tappoon.
Eniten kuvaus perustuu siihen, mitä Nordmo kertoi asunnolla tapahtuneen. Hän on ainoa rikoksen nähnyt henkilö, mutta toisaalta hänen muistikuvissaan on suuria epävarmuuksia ja hän on kertonut tuntemuksistaan hieman eri tavoilla eri kuulemisissa.
Nordmo ei muista esimerkiksi ampuneensa kuin yhden laukauksen ja lyöneensä Puhakkaa vain muutaman kerran. Syyttäjän mukaan iskuja oli jopa kymmenen.
Syyttäjä vaatii Nordmolle elinkautista vankeusrangaistusta murhasta. Puolustuksen mukaan kyseessä oli tappo, josta Nordmo tulisi tuomita noin 10 vuoden vankeuteen.
Se on selvää, että Nordmo surmasi Janne Puhakan. Oikeuden kannalta keskeisenä kysymyksenä on, täyttääkö Nordmon teko murhan tiettyjä tunnusmerkkejä.
Oliko Nordmo suunnitellut tekoaan ennalta ja tehnyt sen vakaasta harkinnasta?
On harvinaista, että henkirikoksen yhteydessä paljastuu yksiselitteinen ja yksityiskohtainen murhasuunnitelma. Sen sijaan oikeus tarkastelee teon suunnitelmallisuutta useiden sitä puoltavien tai sitä vastaan puhuvien seikkojen kautta.
Esimerkiksi Valkeakoskella tapahtuneesta raiskausmurhasta tuomitun Tuomas Salmisen teon oikeus katsoi suunnitelmalliseksi muun muassa siksi, että Salminen oli ennen tekoaan etsinyt tietoa henkirikoksen tekemisestä, kuristamisesta, raiskaustuomioista ja vankilaan liittyvistä asioista.
Poliisi epäilee Nordmon suunnitelleen tekoa ainakin siitä lähtien, kun hän lähetti ystävälleen viestit, joita hän on perustellut mustana huumorina.
– Rakkaus tekee sokeaksi. Luulen, että tuon aseen, tulen takaisin yhtä yötä aiemmin kuin olen sanonut ja ammun heidät molemmat keskellä yötä sänkyyn. Juorulehdet Suomessa rakastaisivat sitä, keskellä Petolliset-sarjan kautta. Olen hieman pakkomielteinen sen ajatuksen suhteen, Nordmo kirjoitti entiselle kansanedustaja Tapani Mäkiselle.
Syyttäjän mukaan Nordmo toi metsästyshaulikkonsa Suomeen nimenomaan henkirikoksen tehdäkseen. Vakaasta harkinnasta kertovat syyttäjän mukaan myös muut seikat.
Nordmon mukaan haulikon tuominen Suomeen liittyi aikomukseen metsästää myöhemmin Raahessa asuvan koirankasvattajan kanssa, ehkä marraskuussa. Tarkkaa aikaa ei ollut sovittu.
Hän oli pyytänyt Frida-koiran kasvattajaa lähettämään metsästyskutsun, jonka turvin hän voisi tuoda aseensa laillisesti Suomeen. Kasvattaja oli maininnut aiemmin, että Nordmo olisi tervetullut metsästämään hänen luokseen. Nordmo mainitsi asiasta myös useille muille henkilöille, myös Janne Puhakalle. Puolustuksen mukaan hän ei olisi toiminut näin avoimesti, mikäli hänen tarkoituksenaan oli tehdä henkirikos.
Surmasiko Nordmo Puhakan erityisen raa'alla ja julmalla tavalla?
Erityinen julmuus viittaa oikeudessa yleisesti siihen, että teolla on yritetty aiheuttaa uhrille pitkitettyä kärsimystä. Usein uhri kuolee ampumalla tapahtuneissa henkirikoksissa nopeasti.
Raakuutta taas arvioidaan oikeudessa sillä perusteella, onko surmatyön tekijällä ollut sitkeä tai päättäväinen tarkoitus tappaa uhri. Syyttäjän mukaan se, että Nordmo löi ammuttua Puhakkaa vielä useita kertoja päähän, ilmensi päättäväistä surmaamistarkoitusta.
Oliko teko myös kokonaisuutena arvostellen törkeä?
Maallikon mielestä mikä tahansa henkirikos voi olla törkeä, mutta oikeuskielessä törkeyttä arvioidaan siten, onko teko vielä muita vastaavan kaltaisia, tappona tuomittuja tekojakin törkeämpi. Siis omassa lajissaan poikkeuksellinen teko.
Murhatuomioon riittää se, että teko täyttää yhdenkin tunnusmerkin ja on lisäksi kokonaisuutena arvostellen törkeä. Arviointi ei ole helppoa ja oikeus perustelee kantansa aikanaan tuomiossa.
Nordmon mukaan teko oli pitkään jatkuneesta, rahahuolista ja kymmenen vuoden mittaisen parisuhteen päättymisestä johtuneesta stressistä aiheutunut hallitsematon purkaus. Hän vakuuttaa, ettei hänen ollut tarkoitus tappaa Puhakkaa.
Syyttäjä ja Puhakan omaisten oikeusavustajat näkevät asian toisin. He ovat vakuuttuneita siitä, että teko oli ennalta suunniteltu ja sen motiivina toimi se, ettei Nordmo pystynyt hyväksymään parisuhteen päättymistä ja sitä, että Puhakalla oli uusi miesystävä.
Oikeudessa kuultujen todistajien mukaan Nordmo itsekin kertoi vastaavaa sen jälkeen, kun poliisi otti hänet kiinni samana iltana.
– Hän sanoi, että ajatus Jannesta toisen miehen kanssa oli hänelle liikaa, Nordmon tutkinut oikeuslääkäri sanoi.
Paikalla olleen poliisin mukaan Nordmo olisi sanonut, että jos hän ei saa Puhakkaa, niin ei kukaan muukaan. Tätä oikeuslääkäri ei muistanut, mutta totesi Nordmon sanoneen jotain sen suuntaista.
– Hän puhui "hänen Jannestaan" sanomalla "my Janne".
Nordmo ei itse kuulusteluissa muistanut sanoneensa näin.