Tuoreessa selvityksessä ehdotetaan taloyhtiöiden yhteisiä putkiremontteja alati kasvavien vuotovahinkojen torjumiseen. Erilaisista vuodoista rakennuksissa aiheutuu Suomessa vuosittain noin 150 miljoonan euron vahingot. Myös uudenlainen ajattelu rakennuksien huolehtimisesta rakentamisen jälkeen voisi ehkäistä vahinkoja.
Vastikään julkaistussa vuotovahinkoselvityksessä annetaan konkreettisia neuvoja siihen, miten kiinteistöjen vuotovahinkoja voisi torjua tai ainakin vähentää.
Selvityksen mukaan nousussa ovat erityisesti vanhojen viemäriputkien aiheuttamat vuotovahingot. Yhdeksi lääkkeeksi ehdotetaan useamman taloyhtiön yhteistä putkiremonttia.
”Ehdotus on hyvin järkevä. Monilla kerrostaloalueilla talot on rakennettu samoihin aikoihin, joten putkiremonttitarve tulee suurin piirtein samaan aikaan”, Finanssialan Keskusliiton johtava asiantuntija Petri Mero kommentoi ehdotusta.
”Isännöitsijöiden kannattaisi koota kimppa, ja sopia remonttifirman kanssa talojen remontoinnista järjestyksessä. Taloyhtiöt saattaisivat saada remontteihin paljousalennusta. Remonttifirmat taas hyötyisivät toisiaan lähellä olevista kohteista ja toisaalta siitä, että samanlaisia kohteita remontoidessa oppi karttuisi ja remonttitahti nopeutuisi”, Petri Mero jatkaa.
Rakennuttajalle vastuuta myös rakentamisen jälkeen?
Toinen kiinnostava ehdotus selvityksessä on vastuun lisääminen kiinteistön rakentajalle. Ajatuksena on, että kiinteistön rakentaja huolehtisi kiinteistön huollosta tietyn ajan myös valmistumisen jälkeen. Rakentajalla on kiinteistöstä paras tietämys.
Jo rakennusvaiheessa rakennukseen voisi asentaa esimerkiksi kosteushälyttimiä, joiden avulla orastavat vuotovahingot voitaisiin torpata alkuunsa. Selvitys ei ota kantaa siihen, miten vastuunjako toteutettaisiin.
”Tässä olisi selvästi jollekulle kehittämisen ja keksimisen paikka. Mikä olisi se tapa tai käytäntö, jolla rakentajat ottaisivat vastuuta kiinteistön huollosta?” Petri Mero kysyy.
Vuotovahinkoselvitys kartoittaa vuosina 2012–2013 sattuneita vuotovahinkoja ja vertaa niitä kahteen muuhun 2000-luvulla tehdyn selvityksen tuloksiin.
Selvitys on osa Minna Haapaniemen Tampereen teknilliseen yliopistoon tekemää diplomityötä Kiinteistöjen vuotovahingot 2000-luvulla. Diplomityö julkaistaan kesällä 2014.
Lähde: Finanssialan keskusliitto