Helsingin kaupungin opetusviraston ruokapalvelupäällikkö Airi Rintamäki kertoo, miten kouluruokailu on muuttunut vuosikymmenten saatossa.
Rintamäki on työskennellyt yli 30 vuotta Helsingin kouluruokailun parissa ja on tässä ajassa nähnyt monenlaisia muutoksia niin kouluruokakulttuurissa kuin ruokakulttuurissa ylipäätäänkin. Suurin mullistus kouluruokailussa on Rintamäen mukaan tapahtunut 2000-luvulla.
– Ehkä se kaikista näkyvin uudistus on se, että koululaisille tarjotaan nykyään kaksi pääruokavaihtoehtoa. Eli aina on myös kasviruokavaihtoehto vapaasti ruokailijoiden otettavissa ja kouluissa jopa kannustetaan kokeilemaan kasvisruokaa. Tämän lisäksi on erikseen myös kerran viikossa kasvisruokapäivä, jolloin lihaa tai kalaa ei ole ollenkaan tarjolla. Kasvisruokapäivänä on myös kaksi pääruokavaihtoehtoa.
Kasvisruokailun käyttöaste on Rintamäen mukaan lisääntynyt. Muun muassa taidepainotteisissa lukioissa kasvisruokailijoita saattaa olla jo jopa 50 prosenttia oppilaista, kuten esimerkiksi Kallion lukiossa.
– Pienemmät lapset saattavat puolestaan vierastaa kasvisruokaa hieman enemmän.
Teemaviikot tuovat vaihtelua
Kasvisruokavaihtoehtojen lisäksi kouluruoka on vuosikymmenien saatossa myös kansainvälistynyt ja raaka-aineita on käytössä entistä monipuolisemmin. Kouluissa järjestetään esimerkiksi erilaisia teemaviikkoja, jolloin tutustutaan eri maiden ruokakulttuureihin. Vaikka suurin osa ruoasta on Rintamäen mukaan niin sanottua tavallista kotiruokaa, mahtuu ruokalistoille silloin tällöin myös erityisherkkuja.
– Joskus kouluissa voi olla teemana vaikkapa New York, jolloin ruokalistalla voi olla hampurilaisiakin, salaattipöydän valikoiman ja juoman kera. Kouluvuoden viimeisen päivän kunniaksi saattaa myös olla vaikkapa pizzaa.
Nykyään Helsingin kouluissa järjestetään myös lähi- ja luomuruokaviikkoja, jotka ovat Rintamäen mukaan olleet erittäin suosittuja oppilaiden keskuudessa. Ruokalistalta voi tällaisena viikkona löytyä esimerkiksi luomuherneistä tehtyä keittoa.
– Kaikki raaka-aineet eivät tietenkään voi olla luomua. On esimerkiksi mahdotonta saada luomulihaa kaikkiin Helsingin kouluihin. Lisähaasteen tuo se, että luomuraaka-aineet ovat selvästi kalliimpia niin sanottuihin peruselintarvikkeisiin verrattuna.
Lisäaineista paljon porua
Kouluruoasta keskustellaan paljon ja viime vuosina monet koululaisten vanhemmat ovatkin ottaneet asiakseen kouluruoan laadun parantamisen. Erityisesti lisäaineiden käyttö kouluruoassa on saanut aikaan melkoisia keskusteluja.
– Ihmiset eivät aina ymmärrä, että kouluruoka valmistetaan keskuskeittiössä, jossa käytetään hyvin pitkälti ihan samoja aineksia kuin kotonakin.Volyymit ovat isot ja esimerkiksi sinappi on ainesosaluettelossa purettu osiin, Rintamäki muistuttaa.
Hieman yli vuosi sitten lisäaineiden käytöstä nousi niin suuri mediakohu, että Helsinki päätti lopettaa natriumglutamaatin käytön kouluruoassa.
– Ei sitä natriumglutamaattia oltu siihenkään asti käytetty kuin yhdessä tai kahdessa ruoassa.
Rintamäen mukaan yksi kouluruoka-annos Helsingissä maksaa keskimäärin hieman alle 2 euroa. Tähän summaan sisältyvät ainoastaan työ ja raaka-aineet ja laite-, tila-, energia- sekä jätekustannuksia ei ole laskettu mukaan lainkaan.
Lue myös: Muistatko vielä tillilihan? Näitä klassikkoruokia ei enää kouluissa tarjota!
Petra Kiiski/MTV3