Mainos

Tällaisia ovat Mauno Koiviston siunauskirkko, muistotilaisuuden paikka ja viimeinen leposija

21:02

Mauno Koiviston hautajaisia vietetään helatorstaina.

Mauno Henrik Koivisto syntyi 25.11.1923 Turussa ja kuoli 12. toukokuuta Helsingissä. Hän toimi tasavallan presidenttinä vuosina 1982–1994 ja oli Suomen yhdeksäs presidentti. Hän työskenteli nuorena muun muassa satamassa ja toimi myös kansakoulunopettajana.

Koivisto kouluttautui filosofian tohtoriksi. Hän toimi ennen presidenttiyttään muun muassa pääministerinä, valtiovarainministerinä ja Suomen Pankin johtokunnan puheenjohtajana.

Koivisto palveli jatkosodassa rintamalla Lauri Törnin jääkärikomppaniassa ja oli sotilasarvoltaan alikersantti. Koivisto avioitui Tellervo Kankaanrannan kanssa vuonna 1952. Heillä on yksi tytär, Assi.

Hietaniemen hautausmaa on yli 200 000 vainajan viimeinen leposija

Hietaniemeen on haudattu kaikki Suomen presidentit lukuun ottamatta P.E. Svinhufvudia ja Kyösti Kalliota. Kaikkiaan hautausmaalle on haudattu yli 200 000 vainajaa. Hietaniemen sankarihautausmaalla lepää yli 3 000 sankarivainajaa.

Vuosittain Hietaniemeen haudataan noin 1 500 vainajaa. Yli 90 prosenttia on tuhkahautauksia, sillä arkkuhautauksia on vuosittain vain alle sata.

Hautausmaalla sijaitsevat myös muun muassa arkkitehti Alvar Aallon, elokuvaohjaaja ja tietokirjailija Peter von Baghin, kirjailija Bo Carpelanin, jalkaväen kenraali Adolf Ehrnroothin, näyttelijä Ella Erosen, taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan, kirjailija Paavo Haavikon, sosiaalineuvos Veikko Hurstin, liikenneopettaja Ensio Itkosen ja kirjailija Tove Janssonin haudat.

Myös Nokian entisen pääjohtajan Kari Kairamon, ohjaaja Edvin Laineen, ohjaaja ja näyttelijä Åke Lindmanin, kirjailija Reko Lundánin, geenitutkija Leena Palotien, ohjaaja Pertti Pasasen, Marimekon perustajan Armi Ratian, taiteilija Timo Sarpanevan, taidemaalari Helene Schjerfbeckin, televisiokuuluttaja Teija Sopasen, runoilija Tommy Tabermannin, kirjailija Zacharias Topeliuksen ja lauluntekijä Juha Vainion sekä arkkiatri Arvo Ylpön haudat ovat Hietaniemessä.

Muistotilaisuuden paikka Säätytalo oli aatelittomien säätyjen käytössä

Säätytalo sijaitsee Senaatintorin läheisyydessä vastapäätä Suomen Pankkia. Se on valtioneuvoston edustus- ja kokoustila. Rakennus tunnetaan nykyisin muun muassa paikkana, jossa on usein pidetty hallitusneuvotteluita. Se rakennettiin vuosina 1888–1890 säätyvaltiopäivien aatelittomien säätyjen kokoontumispaikaksi.

Suomessa oli tuolloin neljä säätyä: aatelisto, papisto, porvarit ja talonpojat. Järjestelmä muuttui vuonna 1906. Venäjän keisari vahvisti säätyvaltiopäivien ehdotuksen yksikamarisen ja yleisellä äänioikeudella valittavan eduskunnan perustamisesta.

Säätytalo ei enää riittänyt yksikamarisen eduskunnan kansanedustajien tarpeisiin, mutta siellä jatkettiin kuitenkin valiokuntien kokouksia. Rakennuksessa oli myös eduskunnan kirjasto vuoteen 1931 saakka, jolloin nykyinen eduskuntatalo valmistui.

Rakennus siirtyi valtioneuvoston kanslian hallintaan vuonna 1978. Entisöinti ja peruskorjaus tehtiin 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa. Uusrenessanssityylisen Säätytalon on suunnitellut arkkitehti Karl Gustaf Nyström, ja entisöintityön pääsuunnittelija oli arkkitehti Vilhelm Helander.

Siunauspaikkana yksi Helsingin symboleista

Senaatintorin laidan Tuomiokirkko on valtiollisten ja akateemisten juhlajumalanpalvelusten näyttämö. Se on myös merkittävä matkailunähtävyys ja yksi Helsingin symboleista.

Sen keskikupoli nousee yli kahdeksaankymmeneen metriin merenpinnasta. Se on aiemmin tunnettu myös Suurkirkkona ja Nikolainkirkkona. Rakennus valmistui vuonna 1852 ja on osa arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelemaa Helsingin empirekeskustaa.

Senaatintorilla sijaitsi aiemmin Ulrika Eleonoran kirkko, joka purettiin empirekeskustan töiden alta. Kirkko on koruton ja sitä valaisee monin osin luonnonvalo.

Tyylin sanotaan heijastelevan Engelin näkemystä luterilaisesta kristillisyydestä. Tuomiokirkossa järjestetään vuosittain valtiopäivien avajais- ja päättäjäisjumalanpalvelukset sekä itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus. Siellä järjestetään myös korkeakoulujen promootiojumalanpalveluksia.

Vuosittain kirkossa ja sen tilaisuuksissa käy noin puoli miljoonaa ihmistä.

1:22

2:14

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.