Ei rämäpää, mutta ei myöskään mikään arkajalka. Näin kuvaili palvelustoveri Illeppi Fofanov jatkosodassa palvellutta Mauno Koivistoa.
Vastuu joukko-osaston menestymisestä. Sotilaallinen velvollisuudentunto. Yltiöpäisten riskien välttäminen.
Nämä ominaisuudet nostetaan esille sotilas Mauno Koivistosta historiantutkija Tapio Bergholmin uutuuskirjassa Kiihkeä Koivisto (Otava, 2020). Teoksessa Bergholm käy läpi presidentti Koiviston varhaisia vaiheita lapsuusajoista vuoteen 1959 asti.
Lue myös: Sotavuosien traumat ahdistivat nuorta Mauno Koivistoa: "Häntä painaa, kun ei tiedä kuinka monen lapsen isän ja kuinka monen äidin pojan on tappanut"
Kirjan alkupuolella Bergholm käy läpi Koiviston vaiheita jatkosodassa. 17-vuotiaan Koiviston asepalvelus alkoi kesäkuussa 1941 Itä-Karjalassa sammutusyksikössä. Syyskuussa 1942 hän siirtyi jalkaväkirykmentti 35:een Poventsaan. Vuonna 1944 hän siirtyi Lauri Törnin johtamaan jääkärikomppaniaan.


