Tällainen on suomalainen henkirikos – katso grafiikka

Poliisille oli ilmoitettu vuosien 2005–2014 välillä 1108 murhaa, surmaa tai tappoa. Ennakkotietojen perusteella vuonna 2014 henkirikoksia tuli poliisin tutkittavaksi 114 kappaletta.

Suomalainen henkirikos – ryyppyremmin nahina

Poliisin mukaan tutkinta vaikeutuu huomattavasti, kun epäiltyä ei ole. Tavanomainen suomalainen henkirikos tehdään neljän seinän sisällä tuttujen välillä.

– Yleensä kyseessä on ryyppyporukka, ja rikos tehdään teräaseella. Epäillyt ovat nopeasti selvillä, kertoo poliisitarkastaja Vesa Tikkala Poliisihallituksesta.

Tilanne vaikeutuu huomattavasti, jos uhri löytyy ilman epäilyä tekijästä. Henkirikosten kaltaisiin henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin kuitenkin panostetaan paljon.

– Onhan selvittämisintressi henkirikoksissa on aivan toinen kuin vaikka omaisuusrikoksissa, Tikkala kommentoi.

Selvitysprosentti lähes sata

Poliisiammattikorkeakoulun tilastoista selviää, että henkirikoksista selviää lähes yhdeksänkymmentä prosenttia. Jutuissa, joissa ei ollut epäiltyä tutkinnan alkaessa, selviää tilaston mukaan seitsemänkymmentä prosenttia.

Luku on kuitenkin alakanttiin.

– Suomessa henkirikosten selviämisprosentti on todella hyvä, lähes sata prosenttia, kertoo erikoistutkija Martti Lehti Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta. Vuosina 2003–2014 selvittämättä jäi henkirikoksista ja niiksi merkityistä katoamisista kaksi prosenttia. 

Eroja tilastointitavassa

Poliisiammattikorkeakoulu laskee tilastot vuosittain henkirikoksina saapuneiden ilmoitusten ja ratkaisujen perusteella. Henkirikostutkinnat kuitenkin kestävät vuosiakin ja rikosnimike voi muuttua tutkinnan aikana.

Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos taas päivittää jokaisen henkirikostapauksen erikseen, jolloin aikaväli ja rikosnimikkeen muutos eivät vääristä tulosta.

Lehden mukaan Poliisiammattikorkeakoulun käyttämä laskutapa toimii paremmin esimerkiksi omaisuusrikosten kaltaisten massarikosten mittaamisessa.

Yksikin rikos on liikaa

Vaikka tulos on hyvä, jää muutama rikos aina selvittämättä.

– Päätavoite on, että kaikki rikokset selviävät. Yksikin teko on liikaa. Valitettava totuus on, ettei kaikkia tapauksia ole pystytty aukottomasti selvittämään.

Tikkala vakuuttaa, ettei selviäminen ole resursseista kiinni. Henkirikoksiin suhtaudutaan vakavasti ja niihin panostetaan kaikin voimin.

Murha ei vanhene

Henkirikos selviää usein nopeasti. Vuosina 2003–2014 henkirikoksista 76 prosenttia oli selvitetty vuorokauden kuluessa ja 89 prosenttia viikon kuluessa rikoksen ilmi tulosta. Kuukautta pidempään selvittäminen oli kestänyt kuudessa prosentissa rikoksia.

Vaikka tekijää ei löydettäisi, ei selvittämätöntä henkirikosta hylätä. Murhan syyteoikeus ei vanhene koskaan, ja tapon ja surman syyteoikeus säilyy kaksikymmentä vuotta. Tutkinta pyörähtää käyntiin, jos uusia vinkkejä tai johtolankoja selviää.

Rikos voi selvitä vuosienkin jälkeen. Joskus saadaan vinkki, joku jopa tunnustaa teon. Vuosina 2003–2014 lähes neljännesosassa rikoksista syyllinen oli ilmoittautunut poliisille itse joko suoraan, hätäkeskuksen tai kolmannen henkilön kautta.