Vain pieni osa suomalaisista henkirikoksista jää selvittämättä. Yli 80 prosentissa henkirikoksista epäillyn henkilöllisyys on poliisin tiedossa jo ilmoitusta tehtäessä, selviää Poliisiammattikorkeakoulun tilastoista.
Poliisille oli ilmoitettu vuosien 2005–2014 välillä 1108 murhaa, surmaa tai tappoa. Ennakkotietojen perusteella vuonna 2014 henkirikoksia tuli poliisin tutkittavaksi 114 kappaletta.
Suomalainen henkirikos – ryyppyremmin nahina
Poliisin mukaan tutkinta vaikeutuu huomattavasti, kun epäiltyä ei ole. Tavanomainen suomalainen henkirikos tehdään neljän seinän sisällä tuttujen välillä.
– Yleensä kyseessä on ryyppyporukka, ja rikos tehdään teräaseella. Epäillyt ovat nopeasti selvillä, kertoo poliisitarkastaja Vesa Tikkala Poliisihallituksesta.
Tilanne vaikeutuu huomattavasti, jos uhri löytyy ilman epäilyä tekijästä. Henkirikosten kaltaisiin henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin kuitenkin panostetaan paljon.
– Onhan selvittämisintressi henkirikoksissa on aivan toinen kuin vaikka omaisuusrikoksissa, Tikkala kommentoi.
Selvitysprosentti lähes sata
Poliisiammattikorkeakoulun tilastoista selviää, että henkirikoksista selviää lähes yhdeksänkymmentä prosenttia. Jutuissa, joissa ei ollut epäiltyä tutkinnan alkaessa, selviää tilaston mukaan seitsemänkymmentä prosenttia.
Luku on kuitenkin alakanttiin.
– Suomessa henkirikosten selviämisprosentti on todella hyvä, lähes sata prosenttia, kertoo erikoistutkija Martti Lehti Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta. Vuosina 2003–2014 selvittämättä jäi henkirikoksista ja niiksi merkityistä katoamisista kaksi prosenttia.
Eroja tilastointitavassa
Poliisiammattikorkeakoulu laskee tilastot vuosittain henkirikoksina saapuneiden ilmoitusten ja ratkaisujen perusteella. Henkirikostutkinnat kuitenkin kestävät vuosiakin ja rikosnimike voi muuttua tutkinnan aikana.