Isovanhempia on tänä päivänä enemmän kuin koskaan. He ovat aiempia sukupolvia vauraampia, terveempiä ja elävät pidempään. Mitä tapahtuu, kun perinteinen mielikuva mummosta ja vaarista kohtaa uudenlaisen isovanhemman?
Väestöliiton kirja Farkkumummoja ja pehmovaareja - uusia ikkunoita isovanhemmuuteen tarkastelee mummon ja vaarin osaa nykypäivän yhteiskunnassa monipuolisesti.
Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtaja Anna Rotkirch tunnistaa terveyden ja varallisuuden ohella myös muita muutoksia isovanhemmuudessa ennen ja nyt.
− Yhä useammalla lapsella on yksi tai useampikin isovanhempi elossa. Ennen perheet asuivat lähekkäin, usein samassa pihapiirissä. Nyt välimatkat ovat kasvaneet ja tapaamisista pitää sopia. Perheet muuttavat yhä useammin ulkomaille, Rotkirch mainitsee.
Pieniä ja suuria elämyksiä
Uudet toimintamallit ja perinteet sekoittuvat kiehtovalla tavalla siinä, miten nykypäivän isovanhemmat viettävät aikaa lastenlastensa kanssa.
− Mummo voi tarjota etelänmatkan, viedä kulttuurin pariin tai harrastuksiin, Rotkirch kertoo.
Aktiviteettien ohella useat kirjassa esiintyvät isovanhemmat korostivat haluavansa tehdä lastenlasten kanssa samoja asioita kuin he olivat itse aikanaan tehneet omien isovanhempiensa kanssa. Resepti on yksinkertainen: antaa lapselle aikaa, kiireetöntä yhdessäoloa ja arkisia kokemuksia.
− Kyseessä voi olla esimerkiksi leipominen tai kalastus. Ennen kaikkea ollaan vain paikassa, jossa ei ole televisiota ja tietokoneita. He tarjoavat tietoisesti vastakohtaa nykyajan arjelle.
"Mummoero" riipaisee
Tutkijalle suurin yllätys kirjaa työstäessä oli se, miten kovasti kärsivät ne isovanhemmat, jotka eivät voi olla jostain syystä yhteydessä lapsenlapsiinsa.
Avioliitot päätyvät yhä useammin eroon. Näissä tapauksissa on melko yleistä, että jollain isovanhemmista suhde lapsenlapseen kokee kolauksen.
− Useat isovanhemmista sanoivat kokeneensa "mummoeron", Rotkirch kertoo termistä, joka on vakiintunut nykypäivän isovanhempien käyttöön.
− Vaikka ongelmia ei olisikaan, tietoisuus perhesuhteiden haavoittuvuudesta on olemassa. Moni, erityisesti nainen, ennakoi ja pohtii mahdollisia ristiriitoja jo etukäteen. Mitä teen, etten esimerkiksi tuppaudu?
Lain edessä isovanhemmilla ei ole juridisia oikeuksia lastenlastensa suhteen. Esimerkiksi Australiassa on kuitenkin tarjolla sovittelumenetelmä, jossa erotilanteessa lapsen läheiset isovanhempia myöten kokoontuvat yhteen. Tavoite on päästä sopuun yhteydenpidosta, jossa kukaan ei kärsi.
Väestöliitto ehdottaa vastaavaa mallia, joko vapaaehtoisena tai pakollisena, myös Suomeen. Rotkirchin mielestä asiasta puhutaan liian vähän.
− Lapsenlapsesta voidaan haaveilla jo siinä vaiheessa, kun oma lapsi ei vielä edes seurustele, Rotkirch kuvaa isovanhemmuuden merkitystä.
Studio55.fi/Jenni Kokkonen