Vuosi sitten tänään äärijärjestö Taleban nousi Afganistanissa valtaan. Mikä kaikki Afganistanissa on muuttunut ja mitkä asiat ovat pysyneet ennallaan?
Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki vastasi näihin kysymyksiin Uutisaamun haastattelussa.
Vuoden aikana Afganistanissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia, mutta samaan aikaan moni asia on pysynyt ennallaan tai mennyt jopa parempaan suuntaan. Länsimaat eivät ole tunnustaneet Talebanin hallintoa. Ruohomäki kuvailee, että lähihistoriassa 20 vuoden aikana alueella on kuollut 176 000 ihmistä. Alueella on nyt rauhallisempaa, vaikka nykyisellä hallinnolla on alueella myös omat vastustajansa.
– Tässähän on omalla tavallaan ironista, että sinne on laskeutunut omanlaisensa rauha. Noin 500 ihmistä on kuollut iskuissa, joita Isiksen paikallinen afiliaatti on tehnyt hazaroita kohtaan. Isis pyrkii haastamaan Talebanin hallintoa ja lisäksi siellä on entisen varapresidentti Amarullah Salehin pieni vastarintaliike, joka yrittää myös haastaa Talebanin hallintoa. Isossa kuvassa sinne on kuitenkin laskeutunut omanlaisensa rauha.
Alueen turvallisuustilanteen paraneminen näkyy tavallisille kansalaisille monellakin tapaa.
Lue myös: Vuosi Talebanin valtaannoususta Afganistanissa – Amnestyn mukaan uusi hallinto loukkaa toistuvasti ihmisoikeuksia
– Siellä voi liikkua vapaammin myös yöllä. Maaseudulla ei ole ilmaiskuja, siviilit eivät ole taisteluiden tuoksinnassa. Siitä näkökulmasta tilanne on hyvä.
Naisten ja tyttöjen oikeudet kapenivat
Yksi selvästi heikompaan suuntaan kehittynyt asia on naisten ja tyttöjen oikeudet. Tytöt eivät enää pääse kouluun.
Lisäksi Amnestyn tuore raportti Afganistanin tilanteesta paljastaa äärijärjestön toistuvasti rikkoneen ihmisoikeuksia monin tavoin. Raportissa kerrotaan mielivaltaisista pidätyksistä, kidutuksesta ja laittomista teloituksista.
– Naisten ja tyttöjen oikeuksissa on tapahtunut merkittävää kaventumista nimenomaan kaupungeissa. Maaseudulla, jossa asuu 80 prosenttia väestöstä, ei ole tapahtunut entisen ja nykyisen tilanteen välillä niin suurta muutosta. Kaupungissa asuva nuori väestö, joka sai kokea demokratian siementä, heidän kohdallaan on tapahtunut merkittävää takapakkia.
Lue myös: Afganistanissa yläkoulut pysyneet kiinni tytöille, naisia ajettu pois työpaikoilta – "He jäävät ilman ateriaa ja joutuvat eristetyiksi"
Ei vipuvartta millä puuttua
Ruohomäki kertoo, että Amnestyn raportissa kuvattujen ihmisoikeusrikkomusten näkökulmasta asiat eivät itseasiassa ole merkittävästi muuttuneet verrattuna maan edellisen hallinnon valtakauden aikoihin. Ruohomäki kuvailee edellisen hallinnon olleen läpeensä mätä ja korruptoitunut, mikä johti sen nopeaan luhistumiseen.
– Talebanilla on melko laaja kannatus kansan keskuudessa. Koko valtion käsite ei lähde siitä, että se pyrkisi tuottamaan peruspalveluja kansalaisilleen, vaan se tuottaa omanlaistaan turvallisuutta ja toimeenpanee oikeusjärjestelmää, joka perustuu sharian lakiin ja heidän tulkintaansa siitä.
Läsnsimailla ei juurikaan ole vipuvartta, millä se voisi yrittää vaikuttaa afganistanilaisten asioiden parantumiseen. Paras tapa avustaa alueen kansalaisia ovat YK-järjestöt, kuten Unicef, Maailman elintarvikeohjelma, Unesco ja Punainen risti. Järjestöt saavat toimia alueella aiempaa vapaammin parantuneen turvallisuustilanteen ansiosta.