Valtaosa digitaalisista palveluista ei edelleenkään ota huomioon käyttäjiä, joilla on fyysisiä tai kognitiivisia rajoitteita. Maailmassa on 2,2 miljardia näkörajoitteista ihmistä, joihin ei edes lasketa silmälasien käyttäjiä.
Saavutettavuusasiantuntija Senni Hirvonen on ollut syntymästään sokea, ja tottunut käyttämään verkkosivuja ruudunlukijalla parin vuosikymmenen ajan.
Kun Hirvonen menee MTV Uutisten sivuille, hänen ruudunlukijankäyttönsä on ihailtavan nopeata, mutta lukulaitteen ääni tottumattomalle epäselvä, ja sivulla oikean tiedon löytäminen vaikuttaa hankalalta.
Tällä hetkellä yli 90 prosenttia julkisen sektorin verkkopalveluista EU:n alueella eivät ole saavutettavia.
– Saavutettava digitaalinen palvelu toimii hyvin erilaisilla avustavilla teknologioilla, esimerkiksi ruudunlukijoilla, ruudun suurentajalla ja puheentunnistusteknologialla. Se toimii hyvin myös näppäimistöllä, ihan näkevälle näppäimistökäyttäjälle, Hirvonen sanoo.
– Se on rakenteeltaan mahdollisimman selkeä, hyvin jäsennelty, looginen, ja sen toiminnot ovat intuitiivisia, helposti opittavissa. Eikä se kuormita muistia tarpeettomasti. Se on moniaistinen, jotta sitä pystyy käyttämään ilman kuuloaistia, ilman näköaistia, ja myös visuaalisesti sillä tavalla saavutettava, että sitä pystyy käyttämään myös heikolla näöllä tai värisokeana.
MTV Uutisten sivuja selattaessa ruudunlukijalla, kestää käyttäjällä kauan ennen kuin pääsee mainosten ja valikoiden ohi itse artikkelin tekstiin.
– Aloittelevan käyttäjän näkökulmasta toivoisin oikeastaan, että tämmöisillä uutissivustoilla olisi säännönmukaisesti käytetty "ohita mainokset" -hyppylinkkiä, jonka avulla sitten apuvälinekäyttäjä voi hypätä niiden yli, Hirvonen sanoo.