Valtaosa digitaalisista palveluista ei edelleenkään ota huomioon käyttäjiä, joilla on fyysisiä tai kognitiivisia rajoitteita. Maailmassa on 2,2 miljardia näkörajoitteista ihmistä, joihin ei edes lasketa silmälasien käyttäjiä.
Saavutettavuusasiantuntija Senni Hirvonen on ollut syntymästään sokea, ja tottunut käyttämään verkkosivuja ruudunlukijalla parin vuosikymmenen ajan.
Kun Hirvonen menee MTV Uutisten sivuille, hänen ruudunlukijankäyttönsä on ihailtavan nopeata, mutta lukulaitteen ääni tottumattomalle epäselvä, ja sivulla oikean tiedon löytäminen vaikuttaa hankalalta.
Tällä hetkellä yli 90 prosenttia julkisen sektorin verkkopalveluista EU:n alueella eivät ole saavutettavia.
– Saavutettava digitaalinen palvelu toimii hyvin erilaisilla avustavilla teknologioilla, esimerkiksi ruudunlukijoilla, ruudun suurentajalla ja puheentunnistusteknologialla. Se toimii hyvin myös näppäimistöllä, ihan näkevälle näppäimistökäyttäjälle, Hirvonen sanoo.
– Se on rakenteeltaan mahdollisimman selkeä, hyvin jäsennelty, looginen, ja sen toiminnot ovat intuitiivisia, helposti opittavissa. Eikä se kuormita muistia tarpeettomasti. Se on moniaistinen, jotta sitä pystyy käyttämään ilman kuuloaistia, ilman näköaistia, ja myös visuaalisesti sillä tavalla saavutettava, että sitä pystyy käyttämään myös heikolla näöllä tai värisokeana.
MTV Uutisten sivuja selattaessa ruudunlukijalla, kestää käyttäjällä kauan ennen kuin pääsee mainosten ja valikoiden ohi itse artikkelin tekstiin.
– Aloittelevan käyttäjän näkökulmasta toivoisin oikeastaan, että tämmöisillä uutissivustoilla olisi säännönmukaisesti käytetty "ohita mainokset" -hyppylinkkiä, jonka avulla sitten apuvälinekäyttäjä voi hypätä niiden yli, Hirvonen sanoo.
"Oletko robotti" -testi voi olla syrjivä
Varsinkin verkkokaupoissa voi olla ylitsepääsemättömiä ongelmia, ja käyttäjä joutuu pyytämään toisen apua.
Joillain sivuilla saattaa olla hankalia ominaisuuksia, kuten "oletko robotti" -tunnistautumisen kuvatehtävät, jotka ovat käytännössä kognitiivisia testejä.
– Tämmöiset tunnistautumiseen liittyvät kognitiiviset tehtävät, ne ovat todella haastavia saavutettavuuden näkökulmasta, koska on paljon ihmisiä, joilla on vaikkapa oppimisvaikeuksia ja muita kognitiivisia rajoitteita, Hirvonen sanoo.
– Mutta myös ruudunlukijakäyttäjille nämä visuaaliset tunnistustehtävät eivät sellaisenaan toimi. Niille on kehitetty audiovaihtoehtojakin.
– Jos samanaikaisesti kuuntelet ruudunlukijaa, jolla navigoit tekstikenttään, ja samanaikaisesti kuuntelet sitä audiota joka sinun täytyy tunnistaa, ja jos siinä on vielä joku aikarajoituskin, ihmiselle tulee aika lailla päällekkäistä informaatiota, mikä tekee niiden tehtävien tekemisestä hyvin stressaavaa.
Syrjimättömillä verkkosivuilla on myös otettu huomioon, että nopeasti liikkuvat animaatiot ja tiheä valon välähtely voivat aiheuttaa epilepsiakohtauksia, ja ongelmia sellaisille, jotka ovat valoherkkiä.
Näissä tapauksissa animaation pystyy sammuttamaan klikattavalla, sivun yläosaan koodatulla "animaatio päälle/pois" -nappulalla.
Kaikkien käyttäjien tarpeet huomioon
Monet palvelut eivät ota huomioon eri sukupuolisten ja kulttuuritaustaisten käyttäjien tarpeita.
Lomakkeiden nimikentissä täytyy joskus jättää pois moniosaisten etu- ja sukunimien väliviivat, ä- ja ö-kirjaimet, tai valita titteliksi jokin, joista naisten kohdalla käy ilmi onko käyttäjä naimisissa vai ei.
Tietyt väriyhdistelmät, symbolit ja kielenkäyttö voivat olla loukkaavia tietyille ryhmille, mikä on ongelmallista maailmanlaajuisille verkkosivuille.
Suunnittelun parantamiseksi firmoja kehotetaan palkkaamaan monimuotoisia työryhmiä, koska yksi henkilö ei voi ikinä nähdä asioita kaikkien käyttäjien näkökulmasta.
Muun muassa Vogue-julkaisua suunnitellut Chimmy Kalu on vuosia neuvonut ohjelmistokehittäjiä syrjimättömyydessä, ja pitänyt lukuisia luentoja asiasta. Hän ei koe saavutettavuutta ja syrjimättömyyttä sivujen lisäominaisuutena, vaan täysin oleellisena osana palvelun suunnittelua, alusta asti.
– En ikinä julkaise tuotetta, jota vähintään 3–4 ihmistä ei ole tarkistanut. Ja nämä ihmiset eivät ole lainkaan samanlaisia kuin minä. Eri tausta, eri sukupuoli, eri kyvyt, hän sanoo.
Palvelun saavutettavuudessa on rahallista etua
Jo voimassa oleva EU:n esteettömyysdirektiivi tulee Suomenkin lainsäädäntöön kesäkuussa 2025. Tämä tarkoittaa sitä, että parin vuoden päästä tietyn kokoiset yritykset voitaisiin haastaa oikeuteen, jos esteettömyyskriteerejä ei täytetä.
Terhi Tamminen perusti Avaava-konsulttiyrityksen, joka edustaa Suomea EU:n esteettömyyden "Accessible EU" -lippulaivahankkeessa. Hän sanoo, että yhtiöiden tulisi huomioida myös saavutettavuuden liiketaloudellinen kannattavuus.
– Tämä on kuluttajaoikeudellinen asia. Totta kai, kun kaikki asiat menevät verkkoon ja ovat digissä, niin on tosi tärkeätä, että kukaan ei syrjäydy sen takia että palvelu ei ole saavutettavaa, Tamminen sanoo.
– Yrityksen kannalta porkkana on se, että siellä on ihan suuria businessmahdollisuuksia. Uusia asiakasryhmiä, lisää asiakastyytyväisyyttä, asiakasuskollisuutta, työnantajakuva ja maine paranee.
– Voit kasvattaa suoranaisesti markkinaosuuttasi ja parantaa kilpailuetua luomalla palveluita, joita kohdistat suoraan tietyille kohderyhmille. Puhut heille oikeaa kieltä, teet tuotteen heille ymmärrettäväksi ja tarjoat heille mahdollisuuden yhdenvertaisesti käyttää yrityksen palveluita, Tamminen sanoo.
Suunnittelija Chimmy Kalun mukaan digitaalisen palvelun tuottajan ei kannata lannistua, vaan ryhtyä toimiin.
– Keskity kehitykseen, eikö niin? Saattaa olla musertavaa ajatella "voi ei, me epäonnistumme kaikessa". Mutta jos voit korjata yhden asian, sitten toisen, ja kolmannen, yhtäkkiä tuotteesi on 70 prosenttia enemmän saavutettava kuin ennen. Jos haluat olla heti 100-prosenttisesti saavutettava, et ehkä ikinä edes aloita.
AVI valvoo saavutettavuutta
Suomessa Etelä-Suomen aluehallintovirasto on vastuussa saavutettavuusvaatimusten noudattamisen valvomisesta. AVI:n saavutettavuusvalvonnan ylitarkastaja Juha Suomalainen kehottaa kuluttajia ensisijaisesti olemaan yhteydessä palveluntarjoajaan, jos palveluissa on saavutettavuuspuutteita.
Mikäli tyydyttävää vastausta ei tule 14 vuorokauden aikana, kuluttaja voi tehdä palveluntarjoajasta saavutettavuuskantelun.
– Tämä on palvelun käyttäjälle kevyt ja täysin ilmainen tapa ilmoittaa saavutettavuuspuutteista”, Suomalainen sanoo.
Mahdollisia toimenpiteitä on erilaisia. AVI voi kantelun käsittelyn yhteydessä antaa hallinnollista ohjausta ja tarvittaessa ottaa palvelun osaksi valvontaansa. Valvonnan yhteydessä valvontaviranomainen voi tarvittaessa määrätä palveluntarjoajan saattamaan palvelunsa vastaamaan lain vaatimuksia. Mikäli tilanne ei edelleenkään kohene, määräystä voidaan tarvittaessa tehostaa myös uhkasakolla.
Juttua täydennetty 14.10.2023 AVI:n valvontaroolin osalta.