Laskut voi maksaa puhelimesta vaikka bussissa ja hammaslääkäriajan pystyy tarkistamaan mobiilisovelluksesta käden käänteessä. Lisäksi digipalveluista on ollut suuri hyöty myös pandemia-aikana, kun palvelutiskien jonot on haluttu pitää lyhyinä.
Kaikille digipalveluiden käyttäminen ei kuitenkaan ole tällä hetkellä mahdollista.
Mobiilisovellusten tulisi digipalvelulain mukaisesti olla esteettömiä eli saavutettavia kesäkuun loppuun mennessä. Laki velvoittaa julkishallinnon organisaatioita muuttamaan verkkopalvelujaan, jotta ne palvelisivat paremmin myös vammaisia ja toimintarajoitteisia käyttäjiä. Lainsäädännön piiriin kuuluvat esimerkiksi pankit, sähkölaitokset, vakuutus- ja energiayhtiöt sekä terveydenhuollon palvelut.
Yli miljoona suomalaista tarvitsee saavutettavia digipalveluita. Näkövammaisten liiton mukaan Suomessa on arviolta 55 000 näkövammaista, ja Kuuloliitto kertoo yli 800 000 suomalaisella olevan jonkinasteista kuulon alenemaa.
Nämä ovat vain esimerkkejä ryhmistä, jotka kaipaavat sovelluksiin käyttöä helpottavia ominaisuuksia. Osalle ryhmistä käyttö on ilman saavutettavuusominaisuuksia täysin mahdotonta. Esimerkiksi näkövammainen ei saa informaatiota, jos teksti on sisällytetty kuvaan eikä sen kuvaukseen.
Ihmisillä on myös tilapäisiä vammoja ja elämäntilanteita, jolloin saavutettavuudesta on hyötyä. Esimerkiksi pienten lasten vanhemmilla ei ole aina molempia käsiä vapaana. Autoa ajava taas hyötyy hands free -teknologiasta.
Fontin suurentaminen, videoiden tekstitys sekä suuremmat ja selkeämmät painikkeet ovat myös keinoja luoda sovelluksista selkeämpiä. Kontrastin lisääminen auttaa paitsi näkörajoitteisia myös auringonpaisteessa puhelintaan selaavia.
– Kun saavutettavuutta edistää, on mukana myös digitaalisessa kehityksessä. Mikäli saavutettavuutta ei edistä, valitsee rajata osan ihmisistä pois käyttäjien piiristä, kertoo aluehallintoviraston (avi) saavutettavuustiimin ylitarkastaja .