Digimaailman esteitä raivataan lailla – tämä kaikki muuttuu kesäkuussa

Kaikille digipalveluiden käyttäminen ei kuitenkaan ole tällä hetkellä mahdollista.

Mobiilisovellusten tulisi digipalvelulain mukaisesti olla esteettömiä eli saavutettavia kesäkuun loppuun mennessä. Laki velvoittaa julkishallinnon organisaatioita muuttamaan verkkopalvelujaan, jotta ne palvelisivat paremmin myös vammaisia ja toimintarajoitteisia käyttäjiä. Lainsäädännön piiriin kuuluvat esimerkiksi pankit, sähkölaitokset, vakuutus- ja energiayhtiöt sekä terveydenhuollon palvelut.

Yli miljoona suomalaista tarvitsee saavutettavia digipalveluita. Näkövammaisten liiton mukaan Suomessa on arviolta 55  000 näkövammaista, ja Kuuloliitto kertoo yli 800  000 suomalaisella olevan jonkinasteista kuulon alenemaa.

Nämä ovat vain esimerkkejä ryhmistä, jotka kaipaavat sovelluksiin käyttöä helpottavia ominaisuuksia. Osalle ryhmistä käyttö on ilman saavutettavuusominaisuuksia täysin mahdotonta. Esimerkiksi näkövammainen ei saa informaatiota, jos teksti on sisällytetty kuvaan eikä sen kuvaukseen.

Ihmisillä on myös tilapäisiä vammoja ja elämäntilanteita, jolloin saavutettavuudesta on hyötyä. Esimerkiksi pienten lasten vanhemmilla ei ole aina molempia käsiä vapaana. Autoa ajava taas hyötyy hands free -teknologiasta.

Fontin suurentaminen, videoiden tekstitys sekä suuremmat ja selkeämmät painikkeet ovat myös keinoja luoda sovelluksista selkeämpiä. Kontrastin lisääminen auttaa paitsi näkörajoitteisia myös auringonpaisteessa puhelintaan selaavia.

–  Kun saavutettavuutta edistää, on mukana myös digitaalisessa kehityksessä. Mikäli saavutettavuutta ei edistä, valitsee rajata osan ihmisistä pois käyttäjien piiristä, kertoo aluehallintoviraston (avi) saavutettavuustiimin ylitarkastaja Eetu Komsi.

Yhdysvaltojen lainsäädäntö edellä saavutettavuudessa

Yhdysvalloissa tiukempi lainsäädäntö on edistänyt saavutettavuutta nopeammin kuin Euroopassa.

Tämän vuoksi muun muassa Apple on ollut edelläkävijä saavutettavuusominaisuuksissaan, kun samaan aikaan jonkun toisen puhelinvalmistajan tuotteeseen on täytynyt ostaa satojen eurojen arvoisia lisälaitteita. Puhelinten ja muiden päätelaitteiden omat saavutettavuusominaisuudet ovat edistyneet, mutta sovelluksissa ne ovat edelleen vajavaisia.

Mobiilisovelluksissa saavutettavuus näkyy esimerkiksi yhdysvaltalaisessa kuvapalvelussa Instagramissa, jossa omaan kuvaan voi lisätä julkaisun lisäasetuksista vaihtoehtoisen tekstin näkörajoitteisille ihmisille.

Kehitysvammaliiton saavutettavuusasiantuntijan Tapio Haanperän mukaan EU:ssa ajateltiin, että markkinat hoitaisivat saavutettavuuden.

–  Sitten huomattiin, että eivät hoidakaan, ja Euroopan parlamentissa määritettiin saavutettavuusdirektiivi, josta seurasi Suomeen lainsäädäntö.

OP, Nordea ja Danske Bank ovat Haanperän mukaan onnistuneet lisäämään saavutettavuutta palveluissaan. Se on tunnistautumisen kannalta erityisen tärkeää.

–  Esimerkiksi Kelan palveluihin ei pääse, jos sinne ei pysty pankkipalvelun kautta tunnistautumaan. Koko palveluprosessin täytyy olla saavutettava, avin Komsi kiteyttää.

Lain on tarkoitus laajentua tulevina vuosina myös muihin yksityisen sektorin digipalveluihin, kuten verkkokauppoihin.

–  Sovituskopit voivat olla haastavia liikuntarajoitteiselle, minkä vuoksi olisi mukava tilata vaatteita kotiin. Tällä hetkellä kaikki eivät kuitenkaan voi asioida verkkokaupassa itsenäisesti, Haanperä kertoo.

Helppokäyttöominaisuudet jäävät sovellusten kehittämisessä jalkoihin

Opettajana toimiva Matti Jatkola on käyttänyt Applen laitteita VoiceOver-ruudunlukijan kautta kymmenen vuoden ajan. Hän haluaa korostaa, että saavutettavuus on edistynyt paljon, mutta paljon on myös kehitettävää.

Jatkola on suosinut vaikeasti näkövammaisille tarkoitettua, suomalaislähtöistä BlindSquare-kävelynavigaattorisovellusta, joka antaa tietoa omasta sijainnista, kaduista ja muista ympärillä olevista kohteista. BlindSquareen oli aiemmin yhdistettynä myös Helsingin seudun liikenteen bussiliikenteen reaaliaikaiset tiedot.

–  Minulle oli todella sujuvaa seistä pysäkillä Siilitiellä, kun kuulin iPhoneni BlindSquare-sovelluksen kertovan automaattisesti synteettisellä äänellä, onko pian saapuva bussi numero 79 vai 81, Jatkola kertoo.

HSL:n tekemien muutosten vuoksi tämä ominaisuus on nyt pois päältä. HSL:n mukaan BlindSquare-sovelluksen tekijät eivät ole päivittäneet sovellustaan yhteensopivaksi järjestelmäpäivityksen kanssa.

–  HSL:n uusi rajapinta on todella hieno, mutta minulla ei ole ollut aikaa päivittää sovellustamme ajan tasalle, kertoo BlindSquaren kehittäjä Ilkka Pirttimaa.

Päivitys sovellukseen on kuitenkin tulossa. Sovellusten kehittämiseen menee aikaa, ja muutostarpeita voi olla samaan aikaan useita.

–  Uudet ominaisuudet saattavat mennä saavutettavuusominaisuuksien lisäämisen tai korjaamisen edelle, saavutettavuusasiantuntija Haanperä kertoo.

Saavutettavuus osaksi kehittämistyötä

Avin saavutettavuustiimin ylitarkastajan Juha Suomalaisen mukaan saavutettavuus tulee ajatella niin, että se mahdollistaa mahdollisimman monen ihmisen palvelunkäytön ihan itsenäisesti, omilla välineillään. Tämä tulee huomioida kehittämisessä.

–  Kehittäjien tulee ottaa huomioon, että saavutettavuuden lisäämisellä pyritään siihen, että ei suljeta ketään palvelun ulkopuolelle.Hän haluaa korostaa, että tehokkainta organisaatioille on, kun saavutettavuus huomioidaan jo kehityksen alkuvaiheessa.

Valmista pitäisi olla juhannuksen jälkeen

Muutos sovelluksissa ei tapahdu yhdessä yössä, mutta siirtymäajat ovat antaneet mahdollisuuden kehittää saavutettavuusominaisuuksia rauhassa.

Juhannuksen jälkeen kaiken tulisi olla valmista, ja mobiilisovelluksissa tai verkkopalveluissa ilmenevistä puutteista voi sen jälkeen ilmoittaa avin verkkosivuilla. Avi voi tarvittaessa määrätä korjaamaan puutteet ja tehostaa määräystä uhkasakolla.