Suklaa on suuhunpantavaa, johon liitetään erilaisia mielikuvia kenties enemmän kuin mihinkään muuhun käyttämäämme ruoka-aineeseen. Se on mielihyvän ja nautinnon tuoja, jolla voi palkita itsensä kiireisen työpäivän jälkeen. Se on herkkujen aatelia, joka tuo arkiseen kahvihetkeen ripauksen ylellisyyttä. Se lohduttaa murheen hetkellä ja tuo piristystä ja energiaa väsyneelle puurtajalle.
Mutta ei niin hyvää, ettei jotain pahaakin. Herkutteluhetkien ylle luovat synkän varjonsa suklaaseen liitetyt kielteiset ominaisuudet. Suklaa on epäterveellistä ja rasvaista. Se lihottaa ja aiheuttaa sydäntauteja. Jos sitä syö liikaa, voi olla varma, että seuraavana päivänä nenässä mollottaa ärhäkän punainen finni. Kuulostaako tutulta?
Tuoteryhmäpäällikkö Annukka Storm Cloetta Fazerilta haluaa hälventää suklaan ystävien huolia. - Mikään mistä tulee hyvä mieli, ei voi olla kauhean epäterveellistä, kunhan muistetaan kohtuus, sanoo ravitsemustieteilijä koulutukseltaan oleva Storm.
Suklaa lihottaa, suklaa lohduttaa?
Stormin mukaan sata grammaa suklaata sisältää noin 30 grammaa rasvaa, josta suurin osa on peräisin kaakaovoista. Valtaosa eli noin 60 prosenttia suklaan rasvasta on tyydyttynyttä rasvaa. - Suklaan tyydyttyneestä rasvasta suurin osa on steariinihappoa, jolla on neutraali vaikutus veren kokonaiskolesteroliin. Steariinihapon ei ole tutkimuksissa havaittu kohottavan veren "pahaa" LDL-kolesterolia, eikä suklaan syönnillä ole todettu olevan kolesterolia kohottavaa vaikutusta, Storm lohduttaa.
Suklaan suuri energiapitoisuus on kuitenkin kiistaton tosiasia. Sata grammaa maitosuklaata sisältää reilut 500 kilokaloria energiaa. Jos suklaa on höystetty pähkinöillä, energiasisältö kohoaa jo lähemmäs 600:a kilokaloria. Annukka Stormin mielestä suklaan syönnistä ei kuitenkaan väistämättä kerry liikakiloja. - Maissa, joissa syödään paljon suklaata, väestö ei ole sen lihavampaa kuin muuallakaan, Storm kertoo. - Toisaalta mikä vaan mitä syödään liikaa, johtaa ylimääräisen energian varastoitumiseen ja painonnousuun, hän huomauttaa.
Vaikka kolesteroliarvot olisivat kohdallaan ja painokin pysyisi normaalilukemissa, suklaasta tehdään syntipukki viimeistään siinä vaiheessa, kun naamaan ilmestyy kiusallinen ja kipeä finni. Annukka Stormin mukaan asiaa on jonkin verran tutkittu, mutta tutkimuksissa ei ole saatu näyttöä siitä, että suklaa olisi finnien aiheuttaja. Akneen taipuvaisten henkilöiden voi silti olla hyvä välttää runsasta suklaan, kuten muunkin rasvaisen ruuan, syöntiä.
Voiko suklaassa olla kuitua?
Suklaa sisältää toki paljon muutakin kuin pelkkää energiaa, sokeria ja rasvaa. Tuoteryhmäpäällikkö Storm kertoo, että suklaan perusraaka-aine kaakao sisältää kaikkiaan yli 600 erilaista bioaktiivista ainesosaa, joita kaikkia ei vielä edes tunneta. Suklaassa on muun muassa runsaasti flavonoideja, joiden uskotaan edistävän sydämen ja verisuonten hyvinvointia. - Yksi maitosuklaapatukka sisältää flavonoideja saman verran kuin lasillinen punaviiniä ja tummassa suklaassa niitä on tuplasti enemmän, Storm havainnollistaa.
Kofeiinia sata grammaa tummaa suklaata sisältää suunnilleen yhtä paljon kuin kupillinen kahvia. Saman kofeiinimäärän saamiseksi pitäisi maitosuklaata syödäkin sitten jo 400 grammaa, joten helpommin kofeiinia kaipaavat saavat sen kuitenkin kahvikupposesta. Erilaisia vitamiineja ja kivennäisaineita suklaassa on pieniä määriä. Maitosuklaassa on verraten paljon kalsiumia. Tumma suklaa sisältää puolestaan varsin runsaasti kuitua, sadassa grammassa suklaata on kuitua likimain saman verran kuin kahdessa appelsiinissa. Suklaan kuitu on peräisin kaakaomassasta.
Syntinen suklaakin voidaan kääntää kauniiksi ravintoarvoiksi!
Käy katsomassa Pieni suklaapuoti -elokuvan arvostelu Viihde-sivujen Leffa-arkistosta.
(Finfood / MTV3 Internet)