Sydämiä herkistänyt sekarotuinen Herra Koira on kadonnut täysin Lapin metsiin – tuhansia kilometrejä koiran perässä ajanut Sonja: "Kyllä nyt surulliselta tuntuu"

Hei, katso myös yllä oleva video! 3-vuotias Ukko-koira ajoi karhun pois pihasta – "Teki selväksi, että tänne ei ole tulemista"

Muun muassa MTVuutiset.fi kertoi kesällä Herra Koiraksi ristitystä karkulaisesta, joka jolkotteli pitkin Pohjois-Suomea ja -Ruotsia. Koiraa yritettiin ottaa lukuisia kertoja kiinni, ja selvittää sen vointi ja mahdollinen tunnistesiru.

Kerran tärppäsikin, mutta koira pääsi kuitenkin pakenemaan, muistelee aktiivinen Herra Koiran etsijä, Kittilässä asuva Sonja Joensuu.

Hänelle sekarotuisen, mahdollisesti Venäjältä tulleen, Herra Koiran kohtalo oli sydämen asia. Omien sanojensa mukaan nainen ajeli koiran perässä – tarkastaen vihjeitä ja välillä koiraa ruokkiakseen – tuhansia kilometrejä kesän aikana.

– Kyllä tästä Herra Koirasta tuli niin sydämen asia kesäkuun alussa. Yritimme kaikin mahdollisin keinoin saada sitä kiinni, jotta oltaisiin nähty, mikä tämä tapaus on.

– Koira teki niin mahdottoman pitkiä ja julkisuuteen nousseita vaelluksia, että kyllä se vei monen sydämen matkan varrella. Se oli kiltti koira ja mie pääsin kädestäkin syöttämään sitä.

Havaintoja aina Ruotsista saakka

Koiran etsintään keskittyi 12-henkinen etsijäjoukko: osa etsi koiraa Joensuun lailla, osa tarkasti ja välitti vihjeitä eteenpäin, joita etsijät vastaanottivat. Hankaluutta aiheutti se, että karkulainen oli arka.

Näin jahti sai alkunsa

Koko lysti sai alkunsa keväällä, kun vapaana kirmaavasta koirasta tehtiin ensimmäinen havainto Ivalon seudulla huhtikuussa. Tämän jälkeen koira jatkoi matkaansa kolmisen sataa kilometriä muun muassa Saariselän, Sodankylän ja Kittilän kautta Kolarin alueelle.

Sosiaalinen media kuohui hämmennystä ympäri Lappia kiertävästä koirasta.

Viimeisen kerran koirasta tehtiin havainto Pellon ja Kolarin välillä sijaitsevalla Riipisenvaaralla 26. heinäkuuta.

– Silloin sain aamukahdeksalta soiton ja kuvan koirasta, mutta kun päästiin paikan päälle, koiraa ei enää löytynyt, eikä ole pihaustakaan sen jälkeen kuulunut. Se katosi kuin tuhka tuuleen, Joensuu huokaa.

"Pientä toivoa elätämme"

Tämän jälkeen koirasta ei ole saatu yhtään varmaa havaintoa. Myöskään Joensuun suorittamat maastoetsinnät eivät tuottaneet tulosta.

– Koira on valitettavasti hävinnyt. Kyllä me edelleen pientä toivoa elätämme, että se jostain ilmestyisi, mutta kyllä nyt surulliselta tuntuu. Olemme vedonneet ihan kaikissa mahdollisissa keskusteluissa ihmisiin, että mitä tahansa koiralle tapahtui, toivomme saavamme tiedon ja siten varmuuden sen kohtaloon.