Suomen Saksan suurlähettiläs uskoo hallituksen kantojen muodostamisen olevan helpompaa kahden puolueen välillä.
Saksan tulevan ulkopolitiikan painopisteet ovat melko selkeät, sanoo Suomen Saksan suurlähettiläs Kai Sauer.
– Vaaleja hallitsi keskustelu maahanmuutosta, taloudesta ja ulkoisesta sekä sisäisestä turvallisuudesta.
Kristillisdemokraattien johtajan Friedrich Merzin odotetaan nousevan Saksan seuraavaksi liittokansleriksi. Merz mainitsi yhdessä vaaliväittelyssä Suomen esimerkkinä turvapaikkapolitiikan kiristämisestä.
Sauer uskoo maahanmuuttopoliitikan muuttamiseen olevan painetta. Hän kuitenkin muistuttaa, että puolueet todennäköisesti joutuvat taipumaan tiettyihin kompromisseihin.
– Eilisissä vaalikeskusteluissa viitattiin jopa hätätilahallitukseen tai vastuunottokoalitioon. Tämä viittaisi siihen, että omista kannoista joudutaan tinkimään.
Eurooppa-politiikkaan kirkastumista
Edellytykset Saksan Eurooppa-politiikan kirkastumiselle ovat nyt paremmat aiempaan verrattuna, Sauer arvioi.
Edellisessä hallituksessa istuivat sosiaalidemokraatit, vihreät ja liberaalipuolue.
– Usein kävi niin, että selkeää kantaa ei syntynyt.
Uusi hallitus voidaan muodostaa kristillisdemokraattien eli CDU:n ja SPD:n välillä. Sauer uskoo kantojen muodostamisen olevan helpompaa kahden puolueen välillä.
– Tässä on isoja kysymyksiä ja haasteita, paine ratkaisuihin kasvaa.
Miten Ukrainan tuen käy?
Saksa on ollut aseellisesti Ukrainan toiseksi suurin tukija. Sauer uskoo tuen jatkuvan, jos hallitus muodostuu kristillisdemokraattien eli CDU:n ja SPD:n välillä.
– Kummankin puolueen perusasenne on Ukrainaa erittäin vahvasti tukeva sekä sotilaallisesti että humanitaarisesti, taloudellisesti ja poliittisesti.
Se, missä muodossa ja kuinka paljon tukea annetaan, ei ole vielä tiedossa.
Tällainen oli vaalitulos
Kristillisdemokraatit voittivat vaalit 28,6 prosentin äänisaaliilla.
Toiseksi vaaleissa nousi osin äärioikeistolainen AfD, joka keräsi 20,8 prosenttia äänistä. Puolue tuplasi äänisaaliinsa viime liittopäivävaaleista.
Väistyvän liittokansleri Olaf Scholzin puolue, sosiaalidemokraattinen SPD oli kolmanneksi suosituin ja keräsi historiallisen pienen äänisaaliin, 16,4 prosenttia. Viime vaalit voittanut SPD kärsi vaaleissa valtavan tappion, sillä sen äänimäärästä suli yli yhdeksän prosenttia.
Vihreät saalisti 11,6 ja perinteinen vasemmistopuolue Linke 8,8 prosenttia äänistä.
BSW keräsi äänistä 4,97 ja FDP 4,3 prosenttia.