Susikeskustelu keskittyy maaseudulle, ja sen taustalla voivat olla muut alueelliset haasteet, sanoo väitöskirjatutkija.
Susikeskustelu kiihtyy Suomessa sykleittäin. Se on aktiivista etenkin silloin, kun susihavaintoja tehdään runsaammin.
Keskustelu keskittyy maaseudulle, jossa susista on tullut symboli muille alueellisille haasteille, kuten palveluiden puutteelle, arvioi Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Sanna Komi.
– Konkreettiset susivahingot, mitä tuotantoeläimille tai metsästyskoirille tapahtuu, ovat yksi tekijä. Näen, että ne (sudet) symboloivat maaseutupolitiikkaa ja maaseutuun liittyviä haastavia kysymyksiä. Susi on konkreettinen maaseudun ihmisten elämää hankaloittava tekijä, Komi kertoo.
Lue myös: Suden hampaat olivat vain metrien päässä ihmisestä Huittisissa
Politiikan keppihevonen
Komi näkee, että susia voidaan käyttää myös politiikan "keppihevosena".
– En väitä, että se olisi pelkästään sitä. Kun poliittinen päätöksentekijä alkaa puhua susista voimakkaasti, siinä saattaa olla sellaista, että pyritään saamaan maaseudun ihmisten ääniä keskittämällä keskustelu susiin, Komi pohtii.
