Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Esityksessä uudesta ilmastolaista tavoite haluttaisiin kirjata myös lakiin.
Suomen ilmastopaneelin ja Suomen ympäristökeskuksen professorin Jyri Seppälän mukaan maalista ollaan vielä kaukana.
– Tällä hetkellä Suomi on vähentänyt päästöjä runsaat 20 prosenttia vuodesta 1990 ja tavoittelemme 70 prosentin vähennystä 2035 mennessä. Meillä on todella paljon tekemistä. Se on aika lyhyt aika, jos katsoo mitä historiassa olemme tähän mennessä saaneet aikaiseksi, Seppälä kertoi MTV:n Uutisaamussa.
– Hyvä uutinen on se, että tiedämme, mitä pitäisi tehdä. Olemme Sitrassa myös laskeneet, kuinka paljon päästöjen vähentäminen maksaa. Pystymme erittäin paljon vähentämään päästöjä siten, että se on kustannuksiltaan joko neutraalia tai jopa säästää rahaa, Sitran johtaja Mari Pantsar jatkoi.
Pantsarin mukaan lääkkeenä päästöjen vähentämiseen on sähkötuotannon tekeminen päästöttömäksi ja sähköistää yhteiskunta.
– Emme ole mahdottoman tehtävän edessä, hän totesi.
Lue myös: Kanadan tappohelle kertoo karua kieltä ilmastonmuutoksesta: "Tämä on vasta alkusoittoa"
MTV:n ulkomaantoimittajan Janne Hopsun mukaan myös kansalta tarvittaisiin painetta poliittisille päättäjille.
– Tietysti, kun poliitikot tekevät päätöksiä, niistä ei aina tykätä. Myös meidän itsemme pitää toimia aktiivisesti, sillä eihän hallitus voi tulla sanomaan, että älkää tilatko roinaa Kiinasta. On rooli meillä että poliitikoilla ja tietysti liike-elämällä, Hopsu pohti.
Professori Seppälä kuitenkin muistuttaa, että kotimaan toimiin kannattaa ensiksi kiinnittää huomiota.
– Ulkomailla tuoduilla tavaroilla on toki merkitystä, mutta ei vielä niin suuri, että ei kannattaisi kiinnittää huomiota tekemiseen kotimaassa.
Professori: Hiilinielujen ylläpito päästöjen vähentämistä halvempaa
Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa myös hiilinielujen eli esimerkiksi metsien koko on avainasemassa.
Käytännössä hiilinielujen pitää pystyä imemään niin paljon hiilidioksidia kuin sitä tuotetaan, jotta hiilineutraalius saavutetaan.
– Jos haluamme hyödyntää metsiä enemmän, meidän pitäisi saada päästöjä nopeammin alas. Päästöjen alas vetäminen maksaa suhteellisesti enemmän kuin se, että ylläpidettäisiin suhteellisen suurta hiilinielua, Seppälä tiivisti.
– Metsien käytön kohdalla pitää muistaa myös luonnon monimuotoisuus. Meidän pitää taklata luontokato ja ilmastokriisi yhdessä. Siinä metsillä on keskeinen rooli, Pantsar muistutti.
Video: Kanadassa hirmuhelteet ovat aiheuttaneet mittavia maastopaloja. Pieni kylä paloi kokonaan:
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.