Suomi sai läpi vakuusvaatimuksensa – vakuutena Kreikan valtion omaisuus

Vakuutena on Kreikan valtion omaisuus, jota on vaikea myydä. Kreikka on sitoutunut myymään omaisuuttaan 50 miljardin euron arvosta, josta noin puolelle on hankalaa löytää ostajaa, kertoi pääministeri Jyrki Katainen (kok.).

Hänen mukaansa Kreikka ei ollut lainkaan innostunut vakuuksien myöntämisestä.

Myöhään illalla päättyneessä euroalueen huippukokouksessa päätettiin 109 miljardin euron julkisesta tuesta Kreikalle. Lisäksi paketti sisältää sitoumuksen, että yksityinen sektori uusii Kreikan erääntyviä lainoja 135 miljardin edestä.

Julkinen rahoitus kattaa Kreikan rahoitustarpeet vuoteen 2014 saakka. Yksityinen rahoitus ulottuu vuosia pitemmälle.

Katainen arvioi, että kokouksen päätökset vaikuttavat myönteisellä tavalla Euroopan taloudelliseen vakauteen.

– Kreikan riski kaatua velkojen uusimiseen on nyt merkittävästi pienempi, Katainen sanoi.

Hänen mukaansa on kutakuinkin varmaa, että Kreikka saa uusittua lainansa vuoteen 2020 saakka. Julkista rahaa tarvitaan Kreikan budjettivajeen kattamiseen ja velkojen takaisinostoon.

Tukipaketin suuruus kaikkiaan 159 miljardia

EU:n presidentin Herman van Rompuyn mukaan myös IMF osallistuu lainapaketin rahoittamiseen.

Kaiken kaikkiaan tukipaketin suuruus on 159 miljardia euroa.

Kokouksen päätösasiakirjan mukaan lainojen korot tippuvat 3,5 prosenttiin ja lainapakettien maksuaikoja pidennetään 7,5 vuodesta 15:een ja jopa 30 vuoteen.

– Meillä on nyt ohjelma ja päätökset, jotka luovat Kreikalle kestävän tien ja lainanhallintakyvyn, Kreikan pääministeri George Papandreou iloitsi.

Ranskan presidentin Nicolas Sarkozyn mukaan Saksa ja Ranska ehdottavat lähipäivinä eurojärjestelmän kokonaistarkastelua Kreikan kriisin herättämänä. Huippukokouksen päätökset ovat suurelta osin Saksan ja Ranskan käsialaa, sillä ne hioivat kompromissin edellisenä yönä.

ERVV:n paino kasvaa

Lainaehtojen rukkaaminen liittyy kiinteästi Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n painoarvon kasvattamiseen. ERVV saa muun muassa ensimmäistä kertaa valtuudet osallistua joukkovelkakirjojen jälkimarkkinoille, mikä helpottaisi yksityisten sijoittajien asemaa. ERVV voisi myös lainoittaa hallituksia ennaltaehkäisevästi, jotta ne eivät suistuisi Kreikan, Portugalin ja Irlannin kaltaiseen kriisiin.

Lisäksi hallitukset voisivat ERVV:n tuella pääomittaa pankkeja, jotka kärsivät tappioita Kreikan ja muiden kriisimaiden vuoksi.

Viimeksi mainitusta tuesta hyötyvät eniten Saksa ja Ranska, joiden pankeilla on eniten saatavia Kreikasta. Tosin kaksi kolmasosaa Kreikan valtion velkapapereista on kreikkalaisten pankkien hallussa.

ERVV:lle annettava mahdollisuus ostaa pankeilta Kreikan lainapapereita sekä mahdollisuus pankkien pääomittamiseen voitelevat kuitenkin yksityistä sektoria hyväksymään paketti.

Euromaiden johtajat torjuivat myös pankeille esitetyn veron, jota pankit ovat vastustaneet ankarasti.

Katso Saara Rantasen juttu ja Helena Petäistön raportti Pariisista (Kymmenen uutiset 22.7.2011)

(MTV3 - STT )

Japani osoitti tukensa euroalueen kriisille

EU-johtajat pääsivät sopuun Kreikka-paketista

Sampo Pankin pääekonomisti : "Ollaan vetäytymässä kuilun partaalta"