Valtio teki viime vuonna uuden Suomen ennätyksen velanotossa, kun valtiokonttori keräsi kansainvälisiltä markkinoilta peräti 39 miljardin euron velat.
Summan suuruutta kuvaa se, että tiiviisti päällekkäin aseteltuina sadan euron seteleinä siitä syntyisi 39 kilometriä korkea pino.
Kokonaan uutta velkaa valtio otti viime vuonna 18 miljardia ja 21 miljardia lainattiin vanhojen velkojen maksuun.
Tänä vuonna uutta velkaa arvioidaan otettavan 12 miljardia ja erääntyvien velkojen maksun jälkeen kokonaisvelanotto nousee 36 miljardiin. Vielä toissa vuonna koko velanotto oli 15 miljardia.
Valtiokonttorin pyörittämä lainaralli huimaa päätä, mutta korkotaso suosii Suomea.
– Elämme edelleen poikkeuksellisessa maailmassa, jossa yleinen korkotaso on hyvinkin alhainen. Tällä hetkellä Suomi ottaa lainaa markkinoilta alle nollakorolla, kertoo Valtiokonttorin finanssijohtaja Teppo Koivisto.
Velanotto ilman vastaavaa talouskasvua ei voi kuitenkaan jatkua loputtomiin.
– Kyllä velkaantuminen on ollut poikkeuksellisen voimakasta viime vuonna ja tulee olemaan myös tämän vuoden aikana ja tietysti tämä matala korkotaso on luonut tiettyä pelivaraa velkaantumiselle.
– Mutta vähänkin pitemmällä aikavälillä pitää kuitenkin muistaa, että lisävelasta voi olla myös haittaa tilanteessa jossa korkotaso lähtee nousemaan ja tämä voi sitten aika nopeastikin nostaa velanhoidon kustannuksia.
Nykyisten nollakorkojen aikaan hirmuinenkaan velanotto ei Suomea rasita, mutta jo yhden prosenttiyksikön koronnousu toisi Suomelle pelkästään tänä vuonna lähes 400 miljoonan euron lisämenot.
Valtiovarainministeriö onkin varoitellut liian velkaantumisen vaaroista ja tarpeesta saada Suomen talous ajoissa terveemmälle pohjalle. Valtion velka kasvaa tänä vuonna jo 136 miljardiin euroon eli lisävelkaa otetaan11 kilometriä korkea pino satasen seteleitä.