Suomi on Euroopan keskitasoa, kun mitataan astmaa sairastavien määrää suhteessa väestöön. Astman hoidossa tilanne on huomattavasti parempi: Suomi on muiden maiden esikuva, josta otetaan mallia. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan iho- ja allergiasairaalan ylilääkäri, professori Tari Haahtelan mukaan voidaan puhua jopa menestystarinasta.
Kun Euroopassa astmaan kuolee vuosittain 12 000 ihmistä, Suomessa astmaan menehtyi 13 alle 75-vuotiasta vuonna 2006. Suomen lukuja sekä hyvää hoitotasoa on ihmetelty maailmanlaajuisesti. Vuosina 1994–2004 toteutettu kansallinen astmaohjelma sekä viime vuonna aloitettu allergiaohjelma ovat saaneet paljon kansainvälistä huomiota. Suomalaista hoitomallia halutaan hyödyntää myös muissa maissa.
– Tammikuussa Irlannin terveysministeriö kansliapäälliköineen kävi ottamassa oppia täällä. Myös Puolassa on toimittu Suomen mallin mukaisesti, Tari Haahtela kertoo viimeisimpiä kuulumisia.
Haahtela kertoo, että suomalainen astmaohjelma on leviämässä laajalti maailmalle. Miehen mukaan jotkut kriittiset ovat ihmetelleet, voiko Suomen malli toimia myös vähemmän kehittyneissä maissa.
– Brasilian Bahiassa on saatu samantyyppiset tulokset, vaikka siellä ei ole Suomen tasoista terveydenhuoltojärjestelmää, Haahtela vakuuttaa.
Allergiaohjelma keskittyy astman ehkäisyyn
Kansallisen astmaohjelman tarkoituksena oli tehostaa astman hoitoa sekä keventää potilaiden ja yhteiskunnan taakkaa. Ohjelman myötä astman aiheuttamat sairaalahoitopäivät vähentyivät puoleen ja kokonaiskustannukset kääntyivät laskuun, vaikka potilaiden määrä on huomattavasti kasvanut.
Astmaohjelman myötä aikuisten astmaa on hoidettu pääosin perusterveydenhuollossa, jota erikoissairaanhoito tukee. Terveyskeskusten, sairaaloiden ja apteekkien yhdyshenkilöt koordinoivat alueellista hoitojärjestelmää.