Suomi on Euroopan keskitasoa, kun mitataan astmaa sairastavien määrää suhteessa väestöön. Astman hoidossa tilanne on huomattavasti parempi: Suomi on muiden maiden esikuva, josta otetaan mallia. Helsingin yliopistollisen keskussairaalan iho- ja allergiasairaalan ylilääkäri, professori Tari Haahtelan mukaan voidaan puhua jopa menestystarinasta.
Kun Euroopassa astmaan kuolee vuosittain 12 000 ihmistä, Suomessa astmaan menehtyi 13 alle 75-vuotiasta vuonna 2006. Suomen lukuja sekä hyvää hoitotasoa on ihmetelty maailmanlaajuisesti. Vuosina 1994–2004 toteutettu kansallinen astmaohjelma sekä viime vuonna aloitettu allergiaohjelma ovat saaneet paljon kansainvälistä huomiota. Suomalaista hoitomallia halutaan hyödyntää myös muissa maissa.
– Tammikuussa Irlannin terveysministeriö kansliapäälliköineen kävi ottamassa oppia täällä. Myös Puolassa on toimittu Suomen mallin mukaisesti, Tari Haahtela kertoo viimeisimpiä kuulumisia.
Haahtela kertoo, että suomalainen astmaohjelma on leviämässä laajalti maailmalle. Miehen mukaan jotkut kriittiset ovat ihmetelleet, voiko Suomen malli toimia myös vähemmän kehittyneissä maissa.
– Brasilian Bahiassa on saatu samantyyppiset tulokset, vaikka siellä ei ole Suomen tasoista terveydenhuoltojärjestelmää, Haahtela vakuuttaa.
Allergiaohjelma keskittyy astman ehkäisyyn
Kansallisen astmaohjelman tarkoituksena oli tehostaa astman hoitoa sekä keventää potilaiden ja yhteiskunnan taakkaa. Ohjelman myötä astman aiheuttamat sairaalahoitopäivät vähentyivät puoleen ja kokonaiskustannukset kääntyivät laskuun, vaikka potilaiden määrä on huomattavasti kasvanut.
Astmaohjelman myötä aikuisten astmaa on hoidettu pääosin perusterveydenhuollossa, jota erikoissairaanhoito tukee. Terveyskeskusten, sairaaloiden ja apteekkien yhdyshenkilöt koordinoivat alueellista hoitojärjestelmää.
– Astmaohjelman aikana Suomessa luotiin laaja yhdyshenkilöverkosto, jonka avulla hoitoon saattaminen saatiin nopeutumaan ja astma voitiin havaita varhaisemmassa vaiheessa, Haahtela tietää.
Kansallista astmaohjelmaa hyödynnetään viime huhtikuussa käynnistetyssä allergiaohjelmassa, joka seuraa astmaohjelman jalanjälkiä.
– Kun astmaohjelman tarkoituksena oli keskittyä hoitoon, allergiaohjelmassa siirrymme hoidosta kohti ehkäisyä.
Tavoitteena vähemmän ensiapukäyntejä
Allergiaohjelman tavoitteena on karsia keskivaikeaa ja vaikeaa astmaa sairastavien ensiapukäyntejä 40 prosentilla. Tavoite on tarkoitus saavuttaa ohjelman päättymiseen, vuoteen 2018 mennessä.
– Uskon, että luku on hyvin tavoitettavissa ja se voi kasvaa vielä suuremmaksikin.
Ensiapukäyntejä pyritään vähentämään muun muassa ohjatun omahoidon avulla. Lähiaikoina hoitajat ja lääkärit ja myöhemmin myös potilaat saavat käyttöönsä Astma hallintaan -ohjepaketin, jonka tarkoitus on tukea omahoitoa. Astmasta kärsiville pyritään tuomaan lisää tietoa sairaudesta.
¬–Potilaalle voidaan neuvoa, mitkä ovat astman pahenemisen merkit ja miten lääkitystä lisätään, jos oireet pahenevat.
Vaikka astman aiheuttamaa taakkaa on voitu vähentää yksilö- ja yhteiskuntatasolla dramaattisesti, se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei Suomessa olisi ongelmia. Kahdeksasta kymmeneen prosenttia suomalaisista kärsii diagnosoidusta astmasta. Haahtelan mukaan astmasta voidaan puhua jo kansantautina.