Vesa Vihriälän mukaan Suomi näyttää selviävän koronataantumasta ennakoitua paremmin.
Koronan aiheuttamaa taantumaan Vihriälä pitää kuitenkin pahana, vaikka jäädäänkin kauas 1990-luvun aiheuttamista ongelmista.
Uutisaamussa vierailleen Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälän mukaan Suomi oli jo hankalassa tilanteessa ennen koronaa.
– Meidän lähtökohtahankaluutena oli se, että jo ennen koronakriisiä olimme olleet hitaan kasvun vaiheessa kymmenen vuotta. Näytti siltä, että työmarkkinoilla olimme törmänneet tarjontarajoitukseen, työvoimasta oli aika paljon pulaa. Myös tuottavuuskehitys oli hiipunut olemattomaksi.
Tuotannon ennustetaan palaavan kriisiä edeltävän vuoden tasolle kolmessa vuodessa.
Työperäinen maahanmuutto parantaa työttömyyttä
Yhtenä kasvun esteenä Vihriälä näkee työvoiman saatavuuden.
– Jos yritykset eivät saa sitä avaintyövoimaa, jota tarvitaan tuotannon laajentamiseen, niin yritykset eivät palkkaa muitakaan. Se, että lisäämme työperäistä maahanmuuttoa ei suinkaan ole ongelma työllisyytemme kannalta vaan se on parannus.
Vihriälän mukaan tutkimusten mukaan työperäinen maahanmuutto ei pitkällä aikavälillä myöskään heikennä kotoperäistä työllisyyttä.
Vihriälä otti asiaan kantaa myös blogikirjoituksessaan. Hän pitää yhtenä ongelmana Suomen talouskasvulle tuotannollisten investointien vähäisyyttä ja erityisesti niiden rakennetta. Miksi toteutuneetkaan investoinnit eivät ole johtaneet nopeampaan tuottavuuden kasvuun, Vihriälä kysyy.
– Uskottavimman tuntuiset selitykset liittynevät avainresurssien niukkuuteen ja ehkä riskeihin ja riskienottohalukkuuteen.