Suomi mukana suojeluhankkeissa Luoteis-Venäjällä

Suomi suunnittelee yli kymmentä uutta suojelualuetta Luoteis-Venäjälle. Hankkeista ei ainakaan vielä ole koitunut luvattua taloudellista piristysruisketta Itä-Suomelle.

Vuodesta 1997 alkaen suomalaiset ovat osallistuneet jo noin 40:ään suojeluhankkeeseen Pietarista Arkangeliin ulottuvalla alueella. Suojeluyhteistyötä on perusteltu myös työllisyysvaikutuksilla, mutta keskeisellä alueella Kainuussa käytännön hyöty on jäänyt olemattomaksi.

Suurin osa niistä keskittyy Vienanmeren ympärille. Ympäristöministeriössä uskotaan, että suojelualueiden myötä Vienaan syntyy eurooppalaista kulttuurimatkailua, joka tapahtuisi Kainuun kautta.

- Kaikki asiat eivät ole menneet erityisen hyvään suuntaan mm. rajanylitykseen liittyvät muodollisuudet ovat oikeastaan vaikeutuneet viime aikoina viisumipolitiikka jne., Kuhmon kaupunginjohtaja Markku Kauppinen kertoo.

Suomalaisten suunnitteluapu kelpaa, mutta toteutus törmää byrokratiaan. Suomelle on virkamiesten palveluista kertynyt vuosien varrella isot kustannukset, kun kaikkiaan valmistuneita tai vireillä olevia hankkeita on puolen sataa.

- Erityisenä perusteena luonnonsuojelulle on esitetty se, että tämä synnyttää myöskin taloudellista toimeliaisuutta ja tuo verotuloa kuntiin, Kauppinen ihmettelee.

Ympäristöministeriössä suojeluyhteistyötä pidetään välttämättömänä.

- Rajan yli tapahtuu paljon sellaista lajien siirtymää joka on sinänsä tärkeää myös Suomen luonnonsuojelutavioitteiden kannalta, neuvotteleva virkamies Martti Poutanen ympäristöministeriöstä kertoo.

Suomen puolella rajan pinnassa odotetaan yhteistyön muuttumista vihdoin leiväksi ja verotuloiksi. Venäjän puolella kiivain keskustelu käydään juuri nyt metsien vuokraamisesta metsäyhtiöille. Vuokraajat eivät luovuta alueita suojeluun ilmaiseksi, kuten valtio.

(MTV3)

(Kymmenen uutiset 04.11.2003)

Lue myös:

    Uusimmat