Suomesta tulossa oman apunsa vastaanottaja

- Ongelma on se, että nämä rahat ovat pois varsinaisesta köyhyyden vähentämisestä kehitysmaissa, sanoo kehityspoliittinen sihteeri Niina Pitkänen kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepasta.

Asiasta pyritään päättämään maaliskuuhun mennessä. Norjassa vastaavanlainen tilastokikkailu on tehnyt maasta oman kehitysapunsa suurimman yksittäisen "vastaanottajamaan" ja Suomelle uhkaa käydä samoin.

- Kansalaisjärjestöt kutsuvat tätä avun paisutteluksi, sanoo kehityspoliittinen sihteeri Niina Pitkänen.

Valtion tulo- ja menoarviossa pakolaisten vastaanotosta aiheutuvien kulujen osuus Suomen kehitysyhteistyövaroista on 39 miljoonaa euroa.

- Vuonna 2008 valtio raportoi 18 miljoonaa euroa kehitysmaista tulevien opiskelijoiden kuluja kehitysavuksi, mutta nyt on tulossa merkittävä korotus tähän, sanoo Niina Pitkänen Kepasta.

Summa on suurempi kuin koskaan aikaisemmin ja sitä selittävät suunnitelmat raportoida kehitysapuna jopa poiskäännytetyistä turvapaikanhakijoista aiheutuvia menoja.

- Pakolaisten vastaanotto on tärkeä Suomea koskeva velvollisuus, mutta se ei vähennä köyhyyttä kehitysmaissa. Apuvarojen tulisi edes lähteä Suomesta, jotta niillä voitaisiin parantaa elinoloja köyhissä maissa, sanoo kehityspoliittinen sihteeri Niina Pitkänen Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepasta.

- Todellisen avun tarve maailmalla on kasvanut ruoka-, talous- ja ilmastokriisien myötä. Suurena vaarana on, että tilastokikkailu vähentää jatkossa varsinaista kehitysyhteistyötä, jos Suomen apuvelvoitteita täytetään kirjanpidollisilla keinoilla, Pitkänen jatkaa.

Budjettiin kirjatun 39 miljoonan euron laskeminen osaksi kehitysapua tekisi Suomesta käytännössä oman apunsa selvästi suurimman vastaanottajamaan: vuonna 2008 Suomen kehitysyhteistyön suurimmat saajamaat olivat Tansania 27, Mosambik 26 ja Vietnam 19 miljoonalla eurolla.

Viime syksyn budjettiriihessä ei tehty lopullista päätöstä kulujen kirjaamistavan laajentamisesta, vaan pakolaisasioita käsittelevät ministeriöt selvittävät asiaa parhaillaan. Selvitystyö pyritään saamaan valmiiksi maaliskuuhun mennessä, jotta uusi laskentatapa olisi käytössä jo raportoitaessa viime vuoden kehitysyhteistyömenoja virallisia tilastoja ylläpitävälle OECD:lle.

OECD suosittaa, ettei pakolaisten vastaanottamisesta syntyviä kuluja kirjata kehitysyhteistyöksi. Käytännöt vaihtelevat maittain. Esimerkiksi Britannia ja Luxemburg eivät kirjaa lainkaan pakolaiskuluja kehitysyhteistyöksi, kun taas esimerkiksi Norja on oman apunsa suurin vastaanottaja. Suomi ei ole aiemmin kikkaillut kirjaamisilla, mutta nyt sitä suunnitellaan.

(MTV3)