Useat Suomessa asuvat tytöt ovat riskissä joutua tai ovat jo joutuneet kunniaan liittyvän väkivallan uhriksi, kertoo ihmisoikeusjärjestö Ihmisoikeusliiton uusi selvitys.
Ihmisoikeusliiton mukaan suomalaisviranomaiset ovat pahasti esimerkiksi Ruotsia ja Norjaa jäljessä kunniaväkivallan tunnistamisessa ja ehkäisyssä.
Kunniaan liittyvä väkivalta on henkistä tai fyysistä väkivaltaa, jota perustellaan yhteisön kunniakäsityksillä, esimerkiksi naisten siveysvaatimuksilla. Väkivallan toteuttamisessa saattaa olla mukana koko perhe tai suku.
– Ajatellaan, että tytöillä ja naisilla on keskeinen rooli siinä kunnian säilyttämisessä ja toisaalta miehillä ja pojilla sen kunnian vartioimisessa, kuvaa Ihmisoikeusliiton tutkimuspäällikkö Maija Jäppinen.
– Kaikkein yleisintä on sosiaalinen rajoittaminen, erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten valvonta ja uhkailu seurauksilla, mikäli he eivät toimi tiettyjen sääntöjen mukaisesti. Vakavimmillaan oli kyse ihan rajusta fyysisestä väkivallasta, tappouhkauksista, avioliittoon pakottamisesta, jatkaa Jäppinen.
Kunniaan liittyvä väkivalta voi kohdistua myös poikiin, erityisesti seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluviin. Lisäksi yhteisön "kunnian vartioiminen" voi olla henkisesti raskasta niille miehille tai pojille, jotka tehtävään joutuvat.
Jo seurustelu voi aiheuttaa konfliktin
Kunniaan liittyvää väkivaltaa ilmenee useissa eri yhteisöissä, mutta erityisesti Aasian tai Lähi-idän seudulta kotoisin olevissa. Tyypillinen avunhakija on nuori nainen tai tyttö, joka on alkanut seurustella suomalaisen pojan kanssa.
– Kun nuori tyttö, esimerkiksi hyvin patriarkaalisesta kulttuurista, alkaa seurustella suomalaisen pojan kanssa eikä perhe sitä hyväksy, kuvailee Voimavarakeskus Monikan johtaja Natalie Gerbert yleistä yhteydenottoa naisilta.
Gerbert on tehnyt useita vuosia töitä maahanmuuttajataustaisiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.
Tapaukset, joihin ei syystä tai toisesta pystytty vaikuttamaan, jäävät mieleen pitkäksi aikaa.
– On myös tapauksia, kun esimerkiksi naiset ovat kadonneet ja tiedetään että he on lähteneet ulkomaille eikä enää ikinä olleet yhteydessä. Siinä jää aina sellainen huoli, että mitä heille oikeasti tapahtui.
Esimerkkejä kunniaan liittyvästä väkivallasta: Eristäminen
"Kun nainen oli työpaikalla, istui [avio]mies odottamassa, että työ loppui ja sitten vei hänet kotiin.
Naimisissa olevien naisten eristäminen kotiin saattaa olla joskus jopa vuosia jatkuvaa. Iranilaisnainen kertoo tapauksesta, jossa hänen tuttavansa on ollut entisen avioliittonsa aikana kaksi vuotta kotiarestissa kunniattomaksi tulkitun käyttäytymisen vuoksi, eikä saanut tuona aikana pitää yhteyttä ulkomaailmaan."
Ote teoksesta "Kunniakäsitykset ja väkivalta – selvitys kunniaan liittyvästä väkivallasta ja siihen puuttumisesta Suomessa".
Kunniaan liittyvään väkivaltaan pitää puuttua, sillä pahimmillaan se uhkaa henkeä, huomauttaa Gerbert. Kunniamurhat ovat hyvin harvinaisia, mutta niitäkin voi tapahtua.
Selvityksen aineistoon sisältyi esimerkiksi yksi murhatapaus, jossa oli selviä kunniamurhan piirteitä. Henkirikosta oli mukana toteuttamassa useita suvun miehiä. Kuulusteluissa nousi esiin, että uhri oli "huono nainen", koska hän suunnitteli avioeroa.
Kun nainen murhattiin, oli suljetun oven takana viereisessä huoneessa sukulaisia, jotka eivät puuttuneet asiaan.
– Lisäksi moni on kertonut pakottamisesta itsemurhaan, esimerkiksi lääkkeiden antamisesta, kertoo Gerbert.
Viranomaiset eivät usein osaa puuttua
Järjestöjen viesti viranomaisille on selkeä: kunniaan liittyvään väkivaltaan ei osata puuttua tarpeeksi hyvin, ja viranomaisille tarvittaisiin koulutusta jo ilmiön tunnistamiseen.
– Viranomaisten osaamista täytyy kehittää, heille täytyy tarjota koulutusta, ohjeistuksia ja toimintaohjeita, tiivistää Jäppinen.
Esimerkiksi pakkoavioliitot jäävät pahimmillaan täysin huomaamatta. Gerbertin mukaan se, että lainsäädännössämme ei ole kriminalisoitu pakkoavioliittoja, hankaloittaa niihin puuttumista.
– Meillä ei ole esimerkiksi selkeää koodistoa lastensuojelun kanssa tästä. Miten pitää toimia, jos alaikäinen joutuu ulkomailla pakkoavioliittoon ja sitten palaa Suomeen? kuvailee Gerbert viranomaisten epätietoisuutta.
Gerbertin tiedossa ei ole yhtään tapausta, jossa lastensuojelu olisi tehnyt rikosilmoituksen pakkoavioliitosta.
Suomessa pakkoavioliiton uhrilla on vaihtoehtona joko avioliittoon jääminen tai avioero, mikä voi olla henkisesti raskasta. Avioliiton mitätöinti ei kuitenkaan ole Suomessa mahdollista, vaikka sitä monet pakkoavioliittoon joutuneet toivovat.
Poliisi tarvitsee lisää tietoa ja luottamusta
Poliisissa ollaan tietoisia kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamisen puutteista, vaikka tapauksia kohdataan harvoin. Esimerkiksi yhdessä tapauksessa poliisi ei aloittanut tutkintaa tappouhkauksesta, joka esitettiin uhrille vieraalla kielellä.
– Tietysti, kun Suomi monikulttuuristuu, niin tapauksia tulee yhä enemmän, kertoo ylikomisario Jari Taponen Helsingin poliisin ennaltaehkäisevästä toiminnasta.
– Tunnistaminen ei ole helppoa. Kunniaan liittyvä väkivalta on hyvin vaiettua. Me pyrimme siihen, että poliisin ja yhteisöjen väliset suhteet olisivat jonain päivänä sillä tasolla, että näistä uskallettaisiin puhua myös poliisille.