55 prosenttia pitkäaikaishoidossa olevista vanhuksista on vajaaravittuja. Iäkkäiden vajaaravitsemuksen hoitamattomuus on ongelma myös kansantaloudelle.
Helsingissä Silver Economy Forumissa julkaistu kustannuslaskelma osoittaa, että Suomen terveys- ja sosiaalijärjestelmä voisi saavuttaa 515 miljoonan euron vuotuiset säästöt, jos yhteiskunta puuttuisi sairauteen liittyvään vajaaravitsemukseen.
Suomessa on arviolta noin 100 000 yli 65-vuotiasta vajaaravittua seniorikansalaista, joiden määrän odotetaan vielä lisääntyvän väestön ikääntyessä. Tieto käy ilmi Nutrician tilaamasta laskelmasta ravitsemusalan tutkimusyritys Ravistamolta.
Suomalaistutkimuksen mukaan 55 prosenttia suomalaisista pitkäaikaishoidossa olevista vanhuksista on vajaaravittuja ja 40 prosenttia vajaaravitsemusriskissä. Kaikista pitkäaikaishoidon potilaista 15 prosenttia on vajaaravittuja ja 68 prosenttia heistä kuuluu riskiryhmään.
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että vajaaravitun potilaan hoitaminen maksaa kaksi tai kolme kertaa enemmän kuin normaalissa ravitsemustilassa olevan.
Koulutusta ja seulontaa toivotaan
Silver Economy Forumissa tuloksia esitellyt Nutricia Suomen Carina Kronberg-Kippilä totesi, että yksi tärkeimpiä syitä hoitaa vajaaravitsemusta on ikääntyneiden potilaiden terveydentilan ja toipumisen tukeminen.
– Vajaaravitsemukseen puuttumisen puolesta puhuvat myös kustannukset, sillä sen hoitamattomuus tulee yhteiskunnalle kalliiksi, Kronberg-Kippilä sanoi.
Hän toivoi, että yleistä tietoisuutta vajaaravitsemuksesta ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutusta aiheesta lisätään. Vajaaravitsemuksen seulonta ja ravitsemushoito tulisi Kronberg-Kippilän mukaan sisällyttää osaksi terveydenhuollon hoitopolkuja.
Tänään julkaistun laskelman mukaan lääketieteellisen ravitsemuksen ja erityisesti täydennysravintovalmisteiden avulla voitaisiin Suomessa vähentää 650 000 sairaalahoitoon ohjausta.
Lisäksi sillä voitaisiin vuosittain estää ikääntyneiden keskuudessa 17 000 antibioottireseptiä ja 54 000 painehaavaa.
Monessa Euroopan maassa täydennysravintovalmisteet kuuluvat korvattavuuden piiriin. Esimerkiksi Ruotsissa lääkärin reseptillä määrättävät täydennysravintovalmisteet korvataan 80-prosenttisesti.
– Suomi on tässä suhteessa poikkeus muista Euroopan maista, sillä meillä täydennysravintovalmisteet ovat korvattavia vain hyvin rajatuissa tapauksissa eivätkä milloinkaan vajaaravitsemuksen hoidossa. Tiedostamme, että vajaaravitsemuksen seulonta ja ravitsemushoito merkitsevät lisäkuluja, mutta tutkimustiedon valossa niillä saavutettavat säästöt ovat moninkertaisia kuluihin nähden, Kronberg-Kippilä toteaa.