Suomessa kuoli alkuvuonna enemmän ihmisiä kuin koko mittaushistorian aikana eli vuodesta 1945 lähtien.
Luku käy ilmi Tilastokeskuksen tänään julkaisemasta väestön ennakkotilastosta.
Tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta arvioi, että suurinta osaa kuolleisuuden kasvusta selittää koronaepidemia.
– Ylikuolleisuus oli suurinta keväällä, jolloin oli myös eniten koronatartuntoja. Näyttää siltä, että korona on vaikuttanut sekä suoraan että epäsuorasti, Gissler sanoo.
Epäsuora vaikutus on Gisslerin mukaan sitä, että koronaepidemia aiheutti kuolemia, jotka muuna aikana olisi vältetty. Esimerkiksi hän ottaa syöpäsairaudet.
– Syöpäseulontaan ei ole päästy tai menty koronan aiheuttamien jonojen vuoksi, Gissler kuvailee.
Hän muistuttaa, että lopullisesti kuolemansyyt selviävät ensi vuoden lopulla, kun tilastot valmistuvat.
– Pidän koronan vaikutusta kuitenkin todennäköisenä, sillä muita kuolleisuuteen vaikuttavia tapahtumia meillä ei ole ollut, hän sanoo.
Kuolleisuus on kasvanut noin 10 prosenttia. Gisslerin mukaan tästä kolme neljäsosaa selittyy koronaepidemian vaikutuksilla. Yksi neljäsosa selittyy sillä, että väestö on aiempaa vanhempaa.
Tammi–syyskuussa Suomessa kuoli noin 46 000 ihmistä, mikä on reilut 4 000 ihmistä enemmän kuin samana aikana vuotta aiemmin.
Korona-ajan vauvabuumi tasoittuu
Kuolleisuus kasvoi poikkeuksellisiin lukemiin, ja syntyvyys puolestaan oli tammi–syyskuussa historiallisen pientä. Lapsia syntyi vähiten koko vuodesta 1900 alkavan mittaushistorian aikana.
Mika Gisslerin mukaan tilastossa näkyy palautuminen korona-ajan vauvabuumista.
– Vuonna 2021 lapsia syntyi enemmän kuin ajateltiin, ja nyt vuonna 2022 lapsia syntyy vähemmän kuin ajateltiin. Se mikä meni ylös, tulee nyt alas. Saattaa olla, että tänä vuonna menemme vielä alle vuoden 2019 hedelmällisyysluvun.
Viimeisen 12 kuukauden kokonaishedelmällisyysluku oli 1,35, kun kalenterivuonna 2021 se oli 1,46.
Kokonaishedelmällisyysluku on tällä hetkellä samalla tasolla kuin vuonna 2019, jolloin se oli ennätyksellisen matala. Luku kertoo, kuinka monta lasta ihminen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskentavuoden tasolla.
Syyskuun ennakkotilaston mukaan tammi–syyskuun aikana syntyi reilut 34 000 lasta, mikä on noin 3 500 lasta vähemmän kuin viime vuonna.
Korona näkyy ikääntyneiden kuolemissa
Kuolleisuus on noussut, syntyvyys laskenut, ja myös odotettu elinikä on lyhentynyt. Tilastokeskuksen 21. lokakuuta julkaiseman tilaston mukaan 65-vuotiaiden miesten elinajanodotteen lasku oli vuonna 2021 suurempaa kuin kertaakaan yli 30 vuoteen.
65-vuotiailla naisilla laskua oli jo toista vuotta peräkkäin, mitä ei myöskään ole tapahtunut yli 30 vuoteen.
Mika Gisslerin mukaan koronaepidemian vaikutus näkyy myös elinajanodotteessa.
– Elinajanodote näyttää lyhenevän hiukan myös tänä vuonna.
Gissler valmistelee julkaisua nuorten elinajanodotteesta. Hänen mukaansa nuorten miesten kuolleisuus ei ole muuttunut ja nuorten naisten kuolleisuus on jopa laskenut.
– Koronan ylikuolleisuus on keski-ikäisten ja ikääntyneiden ongelma.
Maahanmuutto kasvatti väkilukua
Kuolleisuuden noususta ja syntyvyyden laskusta huolimatta Suomen väkiluku kasvoi tammi–syyskuun aikana silti lähes 11 000 ihmisellä. Väestönkasvua piti yllä muuttovoitto ulkomailta.
Ulkomailta muutti Suomeen tammi–syyskuun aikana reilut 31 000 ihmistä ja Suomesta ulkomaille noin 10 000 ihmistä. Maahanmuuttoja oli reilut 21 000 enemmän kuin maastamuuttoja.
Ennakkotietojen mukaan Suomen väkiluku oli syyskuun lopussa 5 559 198.
Maakunnittaisten ennakkotietojen mukaan väkiluku kasvoi alkuvuonna Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.
Määrällisesti väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla, jossa väestö kasvoi liki 13 000 hengellä. Seuraavaksi eniten uusia asukkaita sai Pirkanmaa, jossa väkiluku kasvoi lähes 4 000 hengellä. Näissä maakunnissa väestönkasvu oli myös väkilukuun suhteutettuna suurinta.
Määrällisesti suurimman väestötappion koki Kymenlaakso, joka menetti tammi–syyskuussa väestöstään lähes 1 500 henkeä. Suhteellisesti suurimman väestötappion koki Kainuu.
Juttua ja otsikkoa muutettu kauttaaltaan 27.10. kello 18.25.