Suomessa asuva tshetsheeniaktivisti STT:lle: Päästäni luvattu puoli miljoonaa dollaria – pelkää olevansa palkkamurhasuunnitelman kohteena

Euroopan maissa on tapahtunut useita tshetsheenipakolaisten salamurhia reilun vuoden aikana. Heinäkuussa Lomajevin ystävä murhattiin Itävallassa.

Lomajev on ollut jälleen julkisuudessa kotimaassaan, kun hänen valituksensa Venäjän valtiota vastaan ratkaistiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa (EIT) syyskuun lopulla. EIT:n tuomion mukaan poliisit kiduttivat Lomajevia Venäjän federaatioon kuuluvassa Tshetsheniassa vuonna 2004.

Miehen tilanne muuttui tukalaksi kuitenkin jo ennen EIT:n ratkaisua, kun hän sai viestit väitetystä murhasuunnitelmasta 22. elokuuta.

Viestien mukaan Lomajevin murhaamisesta olisi luvattu palkkioksi puoli miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.

– Pari tuntia sitten oli kokous hotelli Presidentissä Moskovassa. Sinusta annetaan 500 000 dollaria, STT:n näkemissä viesteissä sanotaan.

Lomajev kertoo, että viestit tulivat Tshetsheniasta aktivisteilta, joilla on lähteitä Tshetshenian itsevaltaisen johtajan Ramzan Kadyrovin lähipiirissä. Viestien mukaan väitetyn palkkamurhan tilaajilla on tiedossaan Lomajevin tiedot työpaikkaa ja kotiosoitetta myöten.

– Ne ottivat sinut nyt käsittelyyn, viesteissä varoitetaan.

STT ei ole voinut varmentaa viestien todenmukaisuutta tai lähettäjien henkilöllisyyttä.

– Tiedän, että joku yrittää tappaa minut, Lomajev sanoo.

STT on varmistanut Musa Lomajevin henkilöllisyyden.

Aktivisti on antanut kovaa kritiikkiä Kadyrovin hallinnolle

Lomajev kertoo ottaneensa yhteyttä kokemastaan uhkasta Suomen poliisiin.
Suomessa keskusrikospoliisi (KRP) on erikoistunut kansainvälisen, järjestäytyneen, ammattimaisen ja muun vakavan rikollisuuden torjuntaan.

– Yleisellä tasolla voin todeta, että meillä on tutkittavana törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelu, missä olen tutkinnanjohtajana, sanoo rikostarkastaja Mika Ihaksinen keskusrikospoliisista.

Ihaksinen ei kuitenkaan ota kantaa jutun asianomistajaan eikä muihin yksityiskohtiin rikosepäilystä. Hän ei myöskään avaa, millaisia pakkokeinoja tai muita toimivaltuuksia KRP:n jutussa on käytetty tai millaista yhteistyötä on tehty muiden viranomaisten, kuten suojelupoliisin ja paikallispoliisin, kanssa.

– Käytän esitutkinnassa kaikkia niitä keinoja, jotka laki suo. Kaikkia sellaisia, jotka katsotaan tarpeellisiksi tai joista on hyötyä mahdollisen rikoksen selvittämiseksi, Ihaksinen toteaa yksilöimättä keinoja.

Lomajevin mukaan Suomen viranomaiset ovat muun muassa kehottaneet häntä lopettamaan aktiivisen Youtube-kanavansa päivittämisen. Lomajev lopetti videoiden tekemisen syyskuun alussa, mutta jatkoi julkaisuja uudestaan EIT:n ratkaisun jälkeen.
Lomajev kritisoi kanavalla Ramzan Kadyrovia ja tämän hallintoa muun muassa kertomalla näiden kiduttavan vankeja sekä pahoinpitelevän ihmisiä kadulla. Hän kertoi videoillaan myös saamastaan uhkauksesta.

Toukokuussa perustetulla kanavalla on yli 8000 seuraajaa, ja videoita on katsottu kymmeniätuhansia kertoja.

Aktivistina Lomajev on tottunut uhkailuun ja vihaviesteihin.

– Minusta tuntuu, että tämä on kuitenkin vakavampaa kuin aiemmin, hän sanoo elokuussa saamistaan viesteistä.

Supo: Tshetsheenimurhien uhka ei ole poissuljettu Suomessa

Suojelupoliisi (supo) kertoo, että tshetsheenitoisinajattelijoihin on kohdistunut jo pitkään uhkaa ja Euroopassa on tapahtunut viime aikoina useita murhia ja niiden yrityksiä.

– Suojelupoliisi on kiinnittänyt huomiota tilanteeseen ja hankkinut siitä aktiivisesti tietoa. Tapauksia on ollut hiljattain Itävallassa, Saksassa, Ruotsissa ja Ranskassa. Näiden tapahtumien valossa uhka ei ole poissuljettu myöskään Suomessa, suposta kerrotaan sähköpostitse.

Viimeisen reilun vuoden aikana tshetsheenien murhia ja niiden yrityksiä on tapahtunut Euroopan maissa ainakin neljä. Tapauksista on uutisoitu laajalti kansainvälisessä mediassa.

Tiettävästi viimeisin murha tapahtui heinäkuussa, kun 43-vuotias Mamihan Umarov ammuttiin itävaltalaisessa ostoskeskuksessa. Tapauksesta on uutisoinut muun muassa Financial Times. Teosta pidätettiin kaksi venäläismiestä.

Umarov julkaisi Youtubessa Kadyrovia kovasanaisesti arvostelevia videoita. Anzor-lempinimellä tunnettu bloggaaja oli Suomessa asuvan ja palkkamurhaa pelkäävän Lomajevin ystävä.

Venäjän valtio rikkoi ihmisoikeussopimusta Lomajevin tapauksessa

Lomajev, 39, kertoo asuneensa Suomessa vuodesta 2007 asti ja saaneensa turvapaikan Suomesta. STT ei ole nähnyt asiakirjoja turvapaikasta, mutta on varmistanut asian useasta lähteestä.

Lomajev on elänyt Suomessa tavallista elämää. Hän on viiden lapsen isä ja työskentelee rakennusalalla Helsingin seudulla. Samalla hän on kertonut julkisuuteen Tshetshenian ihmisoikeusrikkomuksista ja kritisoinut alueen hallinnon toimintaa.

Lomajev on puhunut avoimesti myös kokemastaan kidutuksesta. EIT:n syyskuisen tuomion mukaan Venäjän valtio rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimusta, jonka kolmannessa artiklassa kielletään kidutus.

Lisäksi EIT katsoi todistusaineistojen perusteella, että Lomajevin pidätys rekisteröitiin vasta yli vuorokausi pidätyksen jälkeen. Näin ollen Venäjä loukkasi hänen oikeuttaan vapauteen ja turvallisuuteen.

– Hänen rekisteröimätön pidätyksensä jätti hänet täysin pidättäjien armoille, vaarantaen hänen henkilökohtaisen turvallisuutensa ja asettaen hänet alttiiksi pahoinpitelylle, tuomiossa sanotaan.

EIT:n ratkaisu oli yksimielinen. Venäjän valtio kiisti ihmisoikeusloukkauksen. EIT määräsi Venäjän valtion maksamaan Lomajeville 50 500 euroa aiheuttamastaan vahingosta ja 2 000 euroa kulukorvauksia.

EIT salasi ratkaisussaan kantajien nimet, mutta STT on varmistanut, että kyseessä on Musa Lomajevin tapaus.

Poliisit kiduttivat Lomajevia lähes päivittäin 10 kuukauden ajan

Lomajev kertoo olleensa itsenäisyyttä ajavien kapinallisten joukoissa vuonna 1999, kun Tshetshenian toinen sota alkoi. Lomajev oli tuolloin 18-vuotias ja kertoo olleensa sotimassa muutamien kuukausien ajan. Sota jatkui vuoteen 2009 asti.

Lomajev pidätettiin vuonna 2004 osallisuudestaan kapinallistoimintaan sodassa. Hän tunnusti syytteet kiduttamisen seurauksena ja oli lähes vuoden vankilassa, jossa hän kertoo tulleensa miltei päivittäin kidutetuksi.

Lopulta yli kymmenen kuukautta myöhemmin hänet vapautettiin syytteistä ja vankilasta.

Tiedot Lomajevin pidätyksestä, syytteistä, oikeudenkäynnistä sekä kiduttamisesta löytyvät useista eri lähteistä, kuten EIT:n tuoreesta tuomiosta. EIT:n mukaan Lomajev kertoo kokemuksistaan johdonmukaisesti ja lääkärien lausunnot tukevat hänen kertomaansa.

EIT:n tuomiossa kerrotaan myös, että Lomajevia on hoidettu Kidutettujen kuntoutuskeskuksessa Suomessa. Keskuksen lääketieteelliset asiantuntijat ovat kertoneet raporteissaan, että Lomajevin vammat ja oireet vastaavat tämän kuvailemaa kidutusta. Hänellä raportoitiin esimerkiksi useita arpia kehossaan, kuten 10 senttimetrin pituinen arpi päässä.

Murhattu venäläistoimittaja Anna Politkovskaja kirjoitti Lomajevin kokemuksista

Pari kuukautta vankilasta vapautumisensa jälkeen vuonna 2005 Lomajev pakeni maasta. Hän kertoo lähteneensä vaimonsa kanssa Puolaan, josta he muuttivat parin vuoden jälkeen Suomeen.

Siitä asti Lomajev on kertonut Tshetshenian ihmisoikeustilanteesta. Esimerkiksi venäläinen toimittaja Anna Politkovskaja kirjoitti vuonna 2005 Lomajevin ja muiden tshetsheenien kokemasta kidutuksesta.

Politkovskaja tunnettiin Venäjän presidentti Vladimir Putinin arvostelusta ja artikkeleistaan, jotka käsittelivät Tshetshenian sodan ihmisoikeusloukkauksia. Politkovskaja ammuttiin kotitalonsa hississä Moskovassa lokakuussa 2006.

Lomajev sanoo, että myös hänen Tshetsheniassa asuvia sukulaisiaan on uhkailtu ja ahdisteltu vuosien ajan. Heitä on myös pahoinpidelty, ja Lomajevin äiti on yritetty tappaa monta kertaa, Lomajev sanoo.

Sukulaiset ihmettelevät, miksi Lomajev yhä jatkaa puhumista julkisesti.

– Kerron heille, että kaikki ystäväni on tapettu. Minua on kidutettu. Tiedän kaiken siitä. En voi pysyä hiljaa. Minun täytyy puhua siitä.

Putin on nimittänyt Tshetshenian itsevaltaisen johtajan

Venäjän federaatioon kuuluvassa Tshetshenian tasavallassa sodittiin kahdessa sodassa 1990-luvulta vuoteen 2009 asti.

Arvioiden mukaan Tshetsheniasta on paennut Eurooppaan yli 100 000 ihmistä. Alueella asuu yhä noin 1,2 miljoonaa ihmistä.

Tshetshenian johtajaa Ramzan Kadyrovia on vuosien ajan syytetty vakavista ihmisoikeusloukkauksista. Vladimir Putin nimitti Kadyrovin Tshetshenian johtoon vuonna 2007.

Putin on antanut Kadyroville suuren budjetin sekä vapaat kädet pitää alue hallinnassa. Kadyrov on puolestaan Putinille uskollinen.

Kansalaisaktivisteja, hallinnon arvostelijoita sekä toimittajia on uhkailtu, pahoinpidelty, kidnapattu sekä pidätetty. Kadyrovin joukkojen on kerrottu kiduttavan vankeja sekä vainoavan seksuaalivähemmistöjä.

Toisinajattelijoita on kadonnut ja heitä on murhattu niin Tshetsheniassa kuin muualla, mutta murhien tilaajista ei ole varmaa tietoa.

Saksassa uskotaan Venäjän keskushallinnon tilanneen viimevuotisen murhan

Eurooppaan paenneita tshetsheenejä on murhattu reilun vuoden aikana Itävallan lisäksi Ranskassa ja Saksassa.

Viime vuoden elokuussa berliiniläisessä puistossa ammuttiin 40-vuotias entinen tshetsheenikapinallinen Zelimhan Hangoshvili. Tämän vuoden kesäkuussa saksalaissyyttäjät kertoivat uskovansa, että Venäjän keskushallinto oli tilannut murhan.
Syytettynä on venäläismies, jolla on yhteyksiä Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:hen. Oikeudenkäynti epäillystä palkkamurhasta alkoi keskiviikkona Saksassa.

Tammikuussa Imran Alijev, 44, löydettiin puukotettuna Ranskan Lillessä. Alijev tunnettiin Kadyrovin kritisoimisesta. Syyttäjien mukaan epäilty murhaaja pakeni Venäjälle päivä puukotuksen jälkeen, uutisoi muun muassa Washington Post.

Ruotsissa murha sen sijaan jäi yritykseksi, kun tunnettu tshetsheeniaktivisti Tumso Abdurahmanov selvisi helmikuussa hyökkäyksestä Gävlessä.

BBC:n mukaan 34-vuotias Abdurahmanov oli julkaissut tapahtumista videon, kun hän oli päässyt hyökkääjänsä päälle ja alkanut kuvata häntä.

Aktivistin kotiin murtautunut ja vasaralla aseistautunut mies kertoo videolla, että hän tulee Moskovasta ja hänet oli lähettänyt mies Groznyista, Tshetshenian pääkaupungista. Myöhemmin tapauksesta pidätettiin epäiltynä venäläinen mies.

Vuonna 2009 murhattiin EIT-valituksen tehnyt tshetsheeni

EIT:een tehty valitus Tshetshenian hallintoa vastaan on aiemmin liittynyt salamurhaan, kun Kadyrovin entinen vartija Umar Israilov tapettiin Itävallan Wienissä vuonna 2009. Israilov oli myös entinen separatistitaistelija.

Israilov oli tehnyt EIT:een valituksen, jossa hän kertoi muun muassa Kadyrovin kiduttaneen häntä, kun hän oli vangittuna. Tapauksesta on kertonut median lisäksi kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.

Suomessa asuva Musa Lomajev pelkää, että viimeaikaiset tapahtumat ovat vasta alkua.

– Nyt he tappavat tshetsheenejä kaikkialla. Sen jälkeen he tappavat muita ihmisiä. He voivat tehdä sen missä tahansa. Heillä on rahaa, ja heillä on valtaa, hän sanoo.