Suomen yleisurheilussa on käsillä täysin poikkeuksellinen tilanne: "Siinä ei ole kateellisuutta tai kyräilyä"

Krista Tervo, 27, ja Silja Kosonen, 22, ovat nostaneet naisten moukarinheiton Suomessa täysin uudelle tasolle. Tänä kesänä kaksikolta on jo nähty jotain täysin poikkeuksellista koko suomalaisessa yleisurheilussa.

Ensi viikolla tulee kuluneeksi kuusi vuotta siitä, kun Tervo puhkaisi ensimmäisenä suomalaisena 70 metrin rajan ja siirsi 70,18 metriä kantaneella kiskaisullaan Mia Strömmerin yli 18 vuotta kestäneen Suomen ennätyksen 69,63 historian kirjoihin.

Sittemmin Tervo ja Kosonen ovat kohennelleet SE-lukemia yhä kiihtyvään tahtiin aina näihin päiviin asti, ja tällä hetkellä Tervon nimissä oleva Suomen ennätys kirjataan jo 77,14. Kosonen ehti keväällä pitää ennätystä nimissään tuloksella 77,07 vajaan kolmen kuukauden ajan.

70 metrin rajan on tätä nykyä ylittänyt kaikkiaan jo viisi naista, mutta Tervo ja Kosonen ovat ainakin vielä toistaiseksi täysin omilla luvuillaan.

Juttu jatkuu taulukon jälkeen.

Naisten moukarinheiton Suomen ennätyksen kehitys 2000-luvulla:

Yksi havainnollistava, joskaan ei täysin yksiselitteinen, tapa asettaa naisten moukarin tilanne mittasuhteisiin on Kansainvälisen yleisurheluliiton pistetaulukko. Nyt jo edesmenneen Bojidar Spirievin alun perin vuodelle 1982 luoma taulukko, jonka päivittäminen on nykyään hänen poikansa Attilan vastuulla, antaa jokaisesta suorituksesta pisteitä yhdestä 1400:aan. Taulukkoa päivitetään muutaman vuoden välein, viimeksi tänä vuonna.

Taulukon metodologiaa ei ole julkisesti avattu kovinkaan täsmällisesti. Letsrun.com-sivuston Kansainväliseltä yleisurheiluliitolta saaman selvityksen mukaan taulukko perustuu aiemmilta vuosilta kerättyyn dataan muun muassa kunkin lajin 10:nneksi, 20:nneksi, 50:nneksi, 100:neksi, 200:nneksi, 400:nneksi, 600:nneksi, 800:nneksi ja 1000:nneksi parhaan urheilijan tuloksista. Tältä pohjalta tarkastellaan sitä, mihin suuntaan taso eri lajeissa kehittyy.

– Maailmanennätykset tulkitaan poikkeuksiksi, eikä niitä huomioida, sivustolla todetaan.

Tälle vuodelle päivitetty taulukko antaa Tervon Suomen ennätyksestä 1209 pistettä, Kososen 77,07:stä puolestaan 1208 pistettä.

Arvokisalajeista naisten seiväshypyssä sekä miesten 20 kilometrin kävelyssä, 3000 metrin estejuoksussa, seiväshypyssä, kuulantyönnössä, kiekonheitossa, moukarinheitossa, keihäänheitossa ja kymmenottelussa saa tämänhetkisellä SE-tuoksella vähintään vastaavan pistepotin. Näistä vain miesten heittolajeissa kaikkien aikojen toiseksi parhaallakin suomalaistuloksella irtoaa tämänvuotisessa pistetaulukossa 1208 pistettä tai enemmän. 

Ennen tätä kesää vain miesten keihäässä oli aiemmin nähty tilanne, jossa kaksi eri suomalaisurheilijaa tekee saman kauden aikana sellaisen tuloksen, että sillä saisi nyt 1208 pistettä – siis saman kuin Kosonen. Eri vuosien ja vuosikymmenten välisessä vertailussa on toki huomioitava, että pistetaulukot elävät; yhdestä ja samasta tuloksesta saattaa eri vuosina saada eri määrän pisteitä.

Hyvästä esimerkistä käy vuosi 2015. Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen heittivät tuolloin molemmat yli 87,47 metriä, joka tällä hetkellä vaaditaan 1208 pisteeseen. Kymmenen vuotta sitten käytössä olleen pistetaulukon mukaan tähän samaan pistemäärään päästäkseen piti kuitenkin heittää 88,09 metriä – jonka Pitkämäki ja Ruuskanen toki heittivätkin.

Juttu jatkuu taulukoiden jälkeen.

Kaudet, joina useampi kuin yksi suomalaisurheilija on tehnyt samassa arvokisalajissa vuoden 2025 pistetaulukossa vähintään 1208 pisteeseen oikeuttavan tuloksen:

Vuoden 2025 pistetaulukossa vähintään 1208 pisteeseen oikeuttavat tulokset arvokisalajeissa:

Vaikka toistensa hyvinä ystävinäkin tunnettujen Tervon ja Kososen ennätyskehitys on kulkenut viime vuodet melko samaa rataa, heittäjinä heistä on piirtynyt keskenään hyvin erilainen kuva.

Ailahtelevuudestaan tunnettu Tervo lähti täksi kaudeksi hakemaan suorituksiinsa aiempaa enemmän tasaisuutta ja varmuutta. Kosonen puolestaan on ollut vuosikaudet seinävarma suorittaja tilanteessa kuin tilanteessa, mutta tasaisesta tulostasosta poikkeavia selkeitä piikkituloksia ei juuri ole nähty.

Tosin tänä vuonna Kososen perustaso on noussut sen verran kovaksi, ettei yli 77-metrinenkään enää erotu muista heitoista niin kuin se olisi vielä viime vuonna erottunut. Kaikkien 33:n Kososelta tänä vuonna mitatun kisaheiton pituus alkaa numerolla seitsemän.

– Kaiken keskiössä on kaksi todella lahjakasta urheilijaa, joilla on positiivinen kilpailutilanne. He ruokkivat ja piiskaavat toisiaan. Krista on ehkä arvaamattomampi luonnonvoima, ja Silja vastaavasti on äärettömän tasainen ja laadukas. Hän on osoittanut, että pää kestää kovissa paikoissa, kuten nuorten kisat ovat osoittaneet, ja Silja tekee saumatonta siirtymää aikuisten arvokisojen menestyjäksi, MTV Urheilun asiantuntija Tommi Evilä sanoo.

– Siinä ei ole kateellisuutta tai kyräilyä, mutta fakta on se, että kyllä kumpikin heistä haluaa olla paras. Mutta toisen hyvä suorittaminen ei ole toiselta pois, vaan työntää eteenpäin. Se on olennaisin tilanne tässä.

Krista Tervon ja Silja Kososen tuloskehitys:

* Mediaani on keskiluku, joka ilmoittaa suuruusjärjestykseen lajiteltujen lukujen keskimmäisen arvon.

Lähteet: Tilastopaja, World Athletics