Toisen katastrofi voi olla toisen onni: Suomen turkisala saattaa hyötyä Tanskan minkkitiloilla leviävästä koronaviruksesta – turkisnahkoista ja siitoseläimistä tulossa pulaa

Jos Suomessa jouduttaisiin lopettamaan minkkejä viruksen takia, alaa kohtaisi katastrofi.

Suomen turkistiloilla koronaviruksen leviämistä on pyritty estämään keväästä lähtien, kun Hollannissa todettiin minkeillä koronavirustartuntoja, kertoo Turkiseläinten Kasvattajain Liiton FIFURin viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen.

Ruokavirasto kertoi tänään aloittavansa laajan minkkien koronatartuntoja selvittävän kartoituksen Pohjanmaan turkistarhoilla. Toistaiseksi suomalaisilla minkeillä ei ole todettu koronavirustartuntoja. Tanskan pääministeri Mette Fredriksen kertoi keskiviikkona, että kaikki minkit maan turkistarhoilla aiotaan lopettaa. Syynä on tarhoilla leviävä koronavirus.

Suomen tämän vuoden minkkituotanto on alan etujärjestön mukaan noin miljoona minkkiä. Minkki syntyy Nissisen mukaan tilalle keväällä ja elää noin kuusi kuukautta, kunnes se on valmis nahkottavaksi. Osa eläimistä jää siitoseläimiksi, joiden jälkeläisiä seuraavan kevään poikaset ovat.

Kun kaikki eläimet lopetetaan, koko maan kanta ikään kuin häviää ja siitoseläimiä joudutaan tuomaan jostakin muualta.

Tanska on ylivoimaisesti Euroopan suurin minkintuottaja. Seuraavaksi suurimpia tuottajamaita olivat viime vuonna Euroopassa Puola, Hollanti, Kreikka ja Suomi. Kasvatusta on muissakin maissa ja yksittäisiä koronatartuntoja on havaittu minkeillä myös Espanjassa ja yhdellä tilalla Ruotsissa.

– Minkkituotanto laskee Hollannin ja Tanskan takia maailmalla radikaalisti. Ainakin sairastuneiden eläinten ja ilmeisesti suurin osa kaikista pakkolopetettavien eläinten nahkoista menee hävikkiin, Nissinen kertoo.

Toisen katastrofi voi olla toisen onni

Koronaepidemia on runnellut kiisteltyä turkisalaa myös Suomessa, kun esimerkiksi turkishuutokauppoja on ollut vaikeampaa pitää. Nyt odotukset ovat toisesta näkökulmasta korkealla, sillä Hollannin ja Tanskan tilanteen takia turkisnahkoista ja siitoseläimistä voi tulla maailmalla pulaa. Tämä nostaisi hintoja.

– Se edellyttää, että pystytään pitämään oma piha puhtaana. Lopetustilanteessa tilat saisivat Suomessa korvausta lopetetuista eläimistä, mutta hyvien siitoseläinten mennessä tuotanto olisi erittäin vaikeaa aloittaa uudelleen.

Tiloja oli turkiseläinten kasvattajain liiton mukaan viime vuoden lopussa yli 650 ja koko elinkeino työllistää liiton mukaan liitännäistoimintoineen ja kausityöntekijöineen noin 4 000 ihmistä. Suurin osa Suomen tiloista on Nissisen mukaan niin sanottuja kombitiloja, joissa on minkkejä, kettuja ja supikoiria. Pelkkiä minkkejä kasvattavia tiloja on satakunta.

Suomen turkisviennin arvo oli viime vuonna hintojen ollessa alhaalla bruttona noin 315 miljoonaa, josta Suomessa tuotettujen turkisten arvo on noin puolet. Vientiarvoon vaikuttavat vuosittain suuresti vaihtelevat hinnat.

Lue myös:

    Uusimmat