Suomen bruttokansantuote kasvoi viime vuonna kaksi prosenttia, kertoo Tilastokeskus. Loppuvuonna kahden viimeisen neljänneksen kasvu kääntyi kuitenkin pakkasen puolelle, joten Suomen talous on siirtynyt tekniseen taantumaan.
Bkt supistui heinä-syyskuussa 0,1 prosenttia ja loka-joulukuussa 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Niin viennin, investointien kuin kulutuksen volyymit vähenivät selvästi viimeisellä neljänneksellä verrattuna edelliseen.
Useissa Suomen lähimaissa ja koko EU:ssa bkt:n kasvu on ollut vahvempaa, totesi Tilastokeskuksen yliaktuaari Samu Hakala. Poikkeuskin löytyy, tärkeästä Suomen kauppakumppanista.
– Saksassa kehitys on ollut heikompaa kuin Suomessa, 1,8 prosenttia. Jos Suomi on viime vuonna menestynyt vähän huonommin kuin EU-alue keskimäärin niin osasyy voi olla että Saksalla on mennyt vähän heikommin, Hakala sanoi.
Työllisten määrä kasvoi viime vuonna hyvin, mutta työtuntien määrä vähemmän. Toisin sanoen työn tuottavuus kasvoi viime vuonna 1,7 prosenttia, Hakala sanoi.
Eurostatin ennakkotietojen mukaan EU-alueen bruttokansantuote pysyi loka-joulukuussa heinä-syyskuun tasolla.
"Valopilkkuja vaikea löytää"
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist huomautti kommentissaan, että kahden prosentin kasvutahti kuulostaa hyvältä, mutta heijastelee yksinomaan niin sanottua kasvuperintöä ja alkuvuoden koronaelpymistä. Loppuvuonna talous alkoi supistua. Kahden peräkkäisen neljänneksen supistuminen merkitsee talouden siirtyneen taantumaan. Viimeisellä neljänneksellä bkt oli likimain samalla tasolla kuin vuonna 2021 samaan aikaan.
– Käytännössä yhden vuoden verran talouskasvua on taas pyyhkiytynyt pois Suomesta uusimman talouskriisin seurauksena. Romahduksesta ei silti voi puhua. Optimisti voi edelleen takertua siihen, että selvästi huonomminkin olisi voinut mennä, Appelqvist kirjoitti.
Kun kaikki bruttokansantuotteen alaerät supistuivat, on valopilkkuja vaikea löytää, hän summasi.