Suomen sijainti rajoittaisi Naton aseellista apua

Naton jäsenenä Suomi saisi hyökkäyksen kohteeksi joutuessaan sotilasliitolta lähinnä ilmatukea ja materiaaliapua.

Näin arvioi yhteiskuntatieteiden tohtori, everstiluutnantti Arto Nokkala tuoreessa kirjassaan Kyky ja tahto, joka käsittelee Suomen puolustuksen murrosta.

Nokkalan mielestä on syytä epäillä Naton valmiutta kaikkien puolustushaarojen joukkojen lähettämiseen Suomeen. Näin olisi varsinkin, jos nopean toiminnan Nato Response Force (NRF) ja muutamat puolalaiset ja saksalaiset prikaatit olisi sidottu muualle, eikä merkittäviä amerikkalaisjoukkoja olisi valmiina Pohjolassa.

-Strategiset tekijät todistavat myös sitä, että Suomi on merentakainen niemi. Maavoimat täytyy lännen suunnalta tuoda tänne ilmoitse ja meritse. Keskittämisen nopeuttamiseksi apuvoimien materiaalia olisi ehkä kalliisti varastoitava etukäteen, Nokkala arvioi kirjassaan.

Natoon liittyminen toisi Nokkalan mukaan huomattavia lisäkustannuksia, joista vuosittaisia toimintamenolisiä olisi ehkä jo yli 50 miljoonaa. Lisäksi erilaisia kertaluonteisia menoja voisi tulla yli 10 vuoden ajan vuosittain jopa 30 miljoonaa euroa.

Laajasta asevelvollisuudesta siirryttäisiin Naton jäsenenä luultavasti selvästi valikoivampaan suuntaan, Nokkala arvioi.

Laaja kannatus tarvitaan 

Nokkalan mukaan Suomi saisi kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän jäsenyydelleen todennäköisesti helposti. Nato edellyttäisi kuitenkin, että jäsenyydellä olisi Suomessa laajaa kannatusta, joka pitäisi osoittaa esimerkiksi kansanäänestyksellä. 

Sotilasliiton jäsenenä noin prikaatin suuruisen joukon pitäisi olla ainakin osittain käytettävissä myös kriisinhallintaoperaatioihin. Nykyistä suuremman osan Puolustusvoimista pitäisi olla lähetettävissä tarvittaessa ulkomaille.

Strategisesti Suomen jäsenyydessä Natolle olisi kyse Itämeren sulkemisesta, Baltian maiden tukemisesta sekä Jäämeren rannikon ja Skandinavian pohjoisosan pitämisestä.

Naton strateginen ydinalue olisi kuitenkin yhä Länsi-Euroopan keskiosissa ja Atlantin rannikon tuntumassa.

Nokkala päätyy siihen, että liittoutumisesta huolimatta kannattaisi pitää kiinni myös omasta, Natosta riippumasta puolustuskyvystä, eikä luottaa sotilasliiton tuomaan turvaan liikaa.

 

Lue myös:

    Uusimmat