Korkein oikeus ei myöntänyt Francois Bazaramballe valituslupaa Ruandan joukkomurhajutussa. Näin Helsingin hovioikeuden langettama elinkautistuomio jäi voimaan.
Bazaramba osallistui vuonna 1994 Ruandan joukkomurhaan, jossa tapettiin satojatuhansia ihmisiä. Tarkka luku ei selviä koskaan, mutta arviot vaihtelevat puolesta miljoonasta miljoonaan.
Bazaramba tuli Suomeen 2003 turvapaikanhakijana. Juttu alkoi, kun ulkomaalaisviraston taustaselvityksessä Bazaramban nimi löytyi Human Rights Watchin Ruanda-raportista.
Tapaus päätyi loppuvuodesta 2006 keskusrikospoliisille, joka ryhtyi tutkimaan asiaa. Porvoon seudulla asunut Bazaramba vangittiin keväällä 2007.
Toisessa maanosassa yli kymmenen vuotta sitten sattuneiden tapahtumien tutkinta ei ole halpaa. Keskusrikospoliisi lähetti Ruandaan neljä rikostutkijaa ja kaksi teknistä tutkijaa. Lisäksi osan aikaa paikan päällä oli myös kaksi analyytikkoa.
Poliisin laskelmien mukaan Bazaramba-jutun kustannukset olivat 1,3 miljoonaa euroa. Tutkijoiden palkkakulut olivat 835 000 euroa, joiden lisäksi muun muassa matkoista, autonvuokrista ynnä muusta syntyi kuluja 443 000 euroa.
Talvella 2009 Ruanda pyysi Suomea luovuttamaan Bazaramban, mutta Suomi ei siihen suostunut. Oikeusministeriö katsoi, että Bazaramba ei olisi saanut Afrikassa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Suomi käytännössä avasi piikin, kun oikeusministeriö päätti olla karkottamatta Bazarambaa.
Miljoonaistunnot
Juttu tuli vireille Porvoon käräjäoikeuteen, jossa sen käsittely maksoi 1,65 miljoonaa euroa. Porvoon käräjäoikeus matkusti Afrikkaan kahdesti.
Mistä kulut syntyivät? Oikeudenkäynnin todistelusta ja tulkkauksista Suomessa ja Afrikassa sekä oikeudenkäyntiin liittyvistä järjestelytehtävistä Ruandassa ja Tansaniassa aiheutui noin 600 000 euron kulut. Käräjäoikeudelle ja syyttäjille syntyi matka- ja majoituskuluja noin 150 000 euroa. Puolustuksen palkkiot ja kulut olivat käräjäoikeusvaiheessa yhteensä 460 000 euroa.
Käräjäoikeus ja syyttäjänvirasto tarvitsivat lisätyövoimaa, jonka kustannukset olivat yhteensä 440000 euroa.
Bazaramba valitti elinkautisestaan Helsingin hovioikeuteen, joka sekin matkasi Afrikkaan.
Hovioikeuden ja syyttäjien matkakulut olivat noin 65 000 euroa. Oikeudenkäynnin todistelusta ja tulkkauksista Suomessa ja Afrikassa sekä järjestelyistä aiheutui kuluja 730 000 euroa.
Hovioikeuden juttuun sitoutuneet työvoimakustannukset olivat noin 225 000 euroa ja syyttäjien 160 000 euroa. Päälle tulivat vielä puolustuksen kulut.
Yhteensä oikeusministeriön hallinnonalan kulut olivat käräjä- ja hovioikeudessa noin kolme miljoonaa euroa.
Poliisin ja oikeushallinnon kulut jutussa olivat siis yhteensä noin 4,6 miljoonaa euroa.
Mutta ei siinä vielä kaikki
Kokonaissummaan voi laskea lisäksi vankeinhoidon kulut. Yhden vankipäivän kustannus on nykyisin noin 200 euroa. Bazaramba on ollut vankilassa noin 2000 päivää, joten vankikulut ovat tähän mennessä noin 400 000 euroa.
Päästään siis noin viiden miljoonan euron kustannuksiin. Kyse on yhdestä Suomen kalleimmista oikeudenkäynneistä koskaan.
Oikeusministeriöllä ei ole ollut mahdollisuutta puuttua kuluihin, koska tuomioistuimen käsittelystä päättää kaikilta osin riippumaton tuomioistuin itse. Oikeus siis valitsee, miten ja missä se esimerkiksi todistelun ottaa vastaan.
Tässä tapauksessa oikeus katsoi järkevämmäksi matkata itse Ruandaan kuin tuoda todistaja sieltä Suomeen.
Kallis ja merkittävä oikeudenkäynti
Jos kulut ovat oikeuden jumalattaren vasemmassa vaakakupissa, niin oikeassa on siinä tapauksessa oikeudenkäynnin merkittävyys.
Kyse oli kansainvälisestikin tärkeästä oikeudenkäynnistä, jossa tuomittiin kansanmurhasta vastuunsa välttänyt mies.
Bazaramba ei ollut Ruandan verilöylyssä merkittävä henkilö valtakunnallisesti, mutta osallistui ja kiihotti veritekoihin paikallisesti. Hän oli vastuussa tuhansien kuolemasta.
Oikeudenkäynnissä selvisi, että Bazaramba oli antanut suoran käskyn surmata seitsemän henkilöä, tappanut itse lukuisia tutseja ja johtanut yhtä hyökkäyskiilaa Cyahindan kirkolla ja läheisellä Nyakizun vuorella.
Alueella kuoli kaikkiaan 37 000 ihmistä.
Tämän rinnalla viisi miljoonaa euroa tuntuu lopulta aika pieneltä. Jos oikeudenkäyntikulut jaetaan tuolla 37 000 ruumiilla, niin kulut olivat 135 euroa per kuollut. Näin laskien oikeudenkäynti oli jopa halpa.