Suomen ensimmäinen joukkotuhontaoikeudenkäynti alkaa syksyllä

Rikos liittyy Ruandaa mainittuna vuonna koetelleeseen kansanmurhaan.

Suoritetun esitutkinnan perusteella on todennäköistä, että mies on huhti-toukokuussa 1994 Nyakizun kunnassa Ruandassa syyllistynyt joukkotuhontarikokseen, jonka tarkoituksena on ollut kokonaan tai osittain hävittää Ruandan tutsit, kertoo valtakunnansyyttäjänvirasto. Epäilty on itse hutu.

Epäilty on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin. Juttu tulee esille Porvoon käräjäoikeudessa.

Oikeudenkäynnissä kuullaan paljon ruandalaisia todistajia. Porvoon käräjäoikeus ei ole vielä päättänyt, miten kuulemiset järjestetään. Vaihtoehtoja on useita, kertoo Porvoon käräjäoikeuden laamanni Lars Karlsson MTV3:n oikeustoimittajalle Jarkko Sipilälle.

Todistajat voidaan kutsua kuultaviksi Suomeen, heitä kuuleminen voidaan järjestää videoyhteyden välityksellä tai käräjäoikeus voi matkustaa kuulemisia varten Ruandaan. Myös kaikkien kolmen vaihtoehdon yhdistelmä on mahdollinen.

Sadan päivän joukkotuhonta

Ruandan alkuperäisväestö muodostuu kolmesta ryhmästä: hutuista, tutseista ja twa´eista. Hutujen ja tutsien väliset jännitteet olivat kyteneet vuosikymmeniä pinnan alla aina huhtikuun 6. päivään 1994 saakka, jolloin ne purkautuivat noin 100 päivää kestäneeksi joukkotuhonnaksi. Mainittuna päivänä aluetta koskevista rauhanneuvotteluista Tansaniasta palanneita Ruandan ja Burundin presidenttejä kuljettanut lentokone syöksyi maahan Ruandan pääkaupungin Kigalin lentokentällä. Ruandan presidentin kuolema käynnisti nopeasti edenneen laajamittaisen tutsien hävittämisen. Syytteen kohteena olevat teot ajoittuvat pääosin yhden viikon jaksolle huhtikuussa 1994.

Ruanda pyysi aikanaan, että Suomi luovuttaisi epäillyn Ruandaan syytettäväksi. Oikeusministeriön kieltäydyttyä luovuttamisesta Suomen viranomaiset kansainvälisiin velvoitteisiin perustuen jatkoivat täysimittaisesti jo alkanutta jutun tutkintaa. Esitutkinnan suoritti keskusrikospoliisi. Tutkinta on ollut erityisen vaativa mm. siitä syystä, että se on pääosin jouduttu tekemään Suomen rajojen ulkopuolella yhteistoiminnassa vieraiden valtioiden viranomaisten kanssa. Asiassa on kuulusteltu lähes sata ulkomailla asuvaa todistajaa.

Syyte johtaa Suomen oikeushistorian ensimmäiseen joukkotuhontarikosta koskevaan oikeudenkäyntiin.

Syyttäjinä asiassa toimivat valtionsyyttäjä Raija Toiviainen, Pirkanmaan syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Leena Koivuniemi ja Helsingin syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjä Tom Laitinen.

Oikeudenkäyntiasiakirjat tulevat julkisiksi, kun asia on ollut esillä Porvoon käräjäoikeudessa.