Suomeen tulee uusia väkivaltaisia rikollisryhmiä, joiden verkostot paisuvat ja vaikutus kasvaa – MTV Uutisten haltuunsa saama viranomaisraportti maalaa synkkää kuvaa

Katsauksessa todetaan Länsi-Balkanin maista tulleiden rikollisten kasvattavan rooliaan.

– Albanialaisrikollisten toiminta vaikuttanee mm. kokaiinimarkkinoiden kasvuun. Albaniankielisten liikkuvien rikollisryhmien toimialaa ovat myös omaisuusrikokset. Balkanin alueelta EU-maihin muuttaneiden rooli on merkittävä näiden ryhmien toiminnassa; oleskelulupien perusteina hyödynnetään mm. valeavioliittoja ja työskentelyä.

Raportissa mainitaan niin ikään Lähi-Idästä tulevat rikolliset.

– Irakilaistaustaisten henkilöiden harjoittamaa suunnitelmallista suurimittaista rikollista toimintaa on todettu Suomessakin etenkin huumausaine- ja petosrikollisuudessa jo ennen kuin maahan tuli poikkeuksellisen suuri määrä sikäläisiä turvapaikanhakijoita.

– Irakilaistaustaisten henkilöiden järjestäytyneesti harjoittamasta rikollisesta toiminnasta on tietoja eri mantereilta. Euroopassa rikollispiireissä vaikuttavien ulkomaan kansalaisuus- ja kieliryhmien keskuuteen syntyy väkivaltaisiksi profiloituvia jengejä, joilla voi olla myös poliittisia tavoitteita.

– Saksassa on raportoitu irakilaisia ja syyrialaisia rekrytoivasta moottoripyöräjengin kaltaisesta Al-Salam 313 -jengistä, jonka jäseniä on epäilty mm. sotilasaseiden kaupasta. Jakamansa aineiston mukaan jengillä olisi toimintaa mm. Ruotsissa.

– Irakilais- ja syyrialaistaustaiset rikolliset ovat pyrkineet Saksassa valtaamaan alaa turkkilaisilta, kurdilaisilta ja libanonilaisilta klaanirikollisilta.

Kaiken kaikkiaan raportti maalaa synkkää kuvaa.

– Uusien rikollistoimijoiden ja kansainvälisesti rikollista toimintaa organisoivien tahojen vaikutus kasvaa Suomessa, kun rikollisten keskinäinen verkostoituminen etenee.

Lisääntyvä huumekauppa

Törkeistä huumerikoksista epäillyistä oli alkuvuonna 2019 ulkomaalaisia 23 prosenttia. Perinteisesti suurimmat kansallisuudet ovat olleet virolaiset, irakilaiset, gambialaiset, romanialaiset ja albanialaiset.

– Ruotsin rooli Suomeen suuntautuvan huumausainekaupan tukialueena on kaikkiaankin vahvistunut. Tämä on nähtävissä myös albanialaisten Suomessa harjoittamassa järjestäytyneessä huumausainerikollisuudessa, katsauksessa todetaan.

– Suomi on myös huumausaineiden kauttakuljetusmaa sekä Venäjälle että Länsi-Eurooppaan ja Pohjoismaista etenkin Norjaan suuntautuvalle salakuljetukselle.

Kokaiinin ja heroiinin käyttö on yleistynyt Suomessa, joskin niiden osuus huumeiden kokonaiskäytöstä on muihin Pohjoismaihin ja Länsi-Euroopan maihin verrattuna melko pieni.

– Kannabiksen kotikasvatus on menettänyt asemaansa 2010-luvun alkupuolen huippuvuosista. Kotikasvatus on vaivalloista ja riskialtista.

Ekstaasia takavarikoitiin 2018-2019 ennätysmäärä, joskin suurista eristä osa on ollut todennäköisesti matkalla Venäjälle.

– Monet rikollisryhmät ja verkostot ovat erikoistuneet tehokkaasti suojattuun huumausaineiden maahantuontiin, jossa hyödynnetään välikäsiä ja vahvasti salatun viestinnän mahdollisuuksia.

– Ulkolaistaustaisilla rikollisilla on suomalaiskumppanien lisäksi omia jakeluverkostoja Suomessa ja he hyödyntävät vapaan liikkuvuuden alueella tulojen tarpeessa olevia ihmisiä. Määräävässä asemassa olevat rikolliset kuitenkin oleskelevat maassa yleensä laillisesti.

– Ulkolaistaustaisten rikollisryhmien rooli huumausainemarkkinoilla vahvistunee tehostuvan kansainvälisen verkostoitumisen ja väkivaltakapasiteetin ansiosta edelleen.

– Rikostorjunnalle koituu uusia vaatimuksia anonyymissa huumausainekaupan viestinnässä yleistyvien vahvasti salattujen pikaviestinten pyrkimyksistä ottaa käyttöön oma sähköinen maksutapa pikaviestisovelluksen sisällä.

Myös omaisuusrikollisuus viranomaisten päänvaivana

Ulkomaalaisten liikkuvien rikollisryhmien tekemät omaisuusrikokset ovat vakiintuneet osaksi Suomessa toteutettavaa rikollisuutta

– Viranomaisten tietoon tulleiden varkausrikosten kokonaismäärä on Suomessa silti selvästi pienempi kuin vuosituhannen alussa. Törkeistä varkauksista epäillyistä ulkomaan kansalaisista suuri osa on Suomessa käyviä, raportissa toetaan.

– Sarjamaisessa rikollisuudessa tyypillisillä asuntomurroilla tavoitellaan lähinnä helposti siirrettävää omaisuutta kuten koruja, rahaa ja pienelektroniikkaa.

– Liiketiloihin ja työmaille kohdistuvilla rikoksilla etenkin työkaluja, koneita, metalleja ja polttoaineita, ja varkaiden tilauslistoilla on myös venekalustoa, ajoneuvoja ja ajoneuvojen osia tai varusteita. Arvokellot, korut ja maksuvälineet ovat monien liikkuvien rikollisryhmien tavoittelemaa saalista.

– Törkeiden omaisuusrikosten osuudet ovat olleet korkeita lähinnä vain romanialaisten, liettualaisten, georgialaisten, ukrainalaisten, kansalaisuudettomien, albaanien ja puolalaisten epäiltyjen kohdalla.

– Kriisialueilta tulevan väkivaltaan kouliutuneen rikollisaineksen ansiosta omaisuusrikollisuus voi saada entistä aggressiivisempia ja tehokkaampia muotoja.

Rikolliset käyttävät raportin mukaan vääriä henkilöllisyyksiä.

– Vaihtuvat ja väärät identiteetit ovat liikkuvien rikollisten suosima suojautumiskeino. Erilaisia lupainstrumentteja ja niiden hankintaprosessien heikkouksia hyväksikäytetään mahdollistamaan rikoksentekoa. Rikoksenteossa tarvittavien identiteettivälineiden markkinat ovat kasvava ja tuottoisa rikollisten palveluteollisuuden ala.

Katsauksessa nostetaan esiin muun muassa myös lisääntyvät ongelmat ihmiskaupassa, ympäristörikoksissa, rahanpesussa ja tietoverkkorikollisuudessa.