Suomeen ei ole koskaan tuotu niin paljon käytettyjä autoja kuin viime vuonna – vaikutusta myös uusien autojen myyntiin?

Suomeen tuotiin viime vuonna ennätyksellisesti 39 689 käytettyä henkilöautoa. Edellisvuonna käytettyjä henkilöautoja tuotiin 29 374 kappaletta. Aiempi ennätys on vuodelta 2003, jolloin autoja tuotiin 31 944 kappaletta.

– Viime vuonna merkittävä osa autoista tuotiin Ruotsista, sillä noin puolet käytetyistä autoista on tuotu Ruotsista. Lähes koko kasvu johtuu tästä Ruotsin tuonnin kasvusta, sanoo erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Tieliikenteen Tietokeskuksesta.

Tilastot tukevat Kalenojan sanomaa.

Käytetyistä henkilöautoista peräti 20 744 autoa tuotiin Ruotsista, kun entisestä tuontiykkösestä Saksasta Suomeen laivattiin "vain" 11 384 autoa. Muutos on hurja ja muutos on merkittävä.

Luvuissa näkyy se, että Ruotsi on suomalaisille selvästi Saksaa tutumpi hakupaikka, on kyse sitten autokaupan tuomista autoista tai yksityishenkilöiden tuomista autoista.

Käytettynä maahantuoduista autoista noin 80 prosenttia päätyy suoraan yksityishenkilölle joko yksityishenkilön tai tuontiin erikoistuneen yrityksen kautta ja noin 20 prosenttia autoliikkeiden myyntiin.

– Merkittävä asia Ruotsi-tuonnissa on myös se, että Ruotsin uusien autojen kauppa on viime vuosina ylikuumentunut. Tämä on johtanut vaihtoautokannan selvään kasvuun, jota ruotsalaiset saavat näin purettua suomalaisten, mutta myös muiden avulla, Kalenoja sanoo.

Tämä näkyy suomalaiskuluttajilla siinä, että käytettyjen autojen hinnoittelu on ollut erittäin houkuttelevaa ja hintaa on tukenut vielä se, että Ruotsin kruunun kurssi on ollut erittäin edullinen suhteessa euroon.

Viime syksyn autoverosekoilu Suomessa, kun uusi päästömittaustapa ja siihen liittyvä autovero ei mennytkään ihan putkeen saattoi myös vaikuttaa houkutukseen ostaa tuontiauto ulkomailta

Ruotsi on autokaupan eldorado

Ruotsissa rekisteröitiin viime vuonna lähes 353 000 uutta autoa. Vaikka myyntimäärä putosi lähes seitsemän prosenttia vuoden 2017 luvuista (379 393), niin määrä ylittää reippaasti Suomen tason, missä viime vuonna rekisteröitiin 120 499 uutta autoa. Vanhan nyrkkisäännön mukaan Suomessa rekisteröitiin aiemmin uusia autoja puolet Ruotsin määrästä, mutta tämä nyrkkisääntö on ollut jo vuosia vanhentunut tieto.

Vertailun vuoksi voi toki todeta, että väkimäärältään Suomen kokoisessa Tanskassa rekisteröitiin viime vuonna 218 565 uutta autoa – ja Tanskassa autovero on vielä rajumpi kuin Suomessa.

Eikö näin suuri tuontiautojen määrä tarkoita myös sitä, että autokauppa menettää lähes vastaavan määrän uusien autojen myynnistä?

– Sitä on tutkittu, mutta aivan näin suoraan asiaa ei voi tulkita. Toki viime vuoden lähes 40 000 auton tuonti on jo niin suuri määrä, että sillä voi olla vaikutusta myös uusien autojen myyntiin varsinkin jos sama kehitys jatkuu.

Kalenojan mukaan periaatteessa puhutaan kuitenkin ihmisistä joilla on käytössä esimerkiksi 22 000 euroa auton hankintaan.

– He tietenkin katsovat markkinoilta, mitä sieltä on tällä rahalla ostettavissa. Hyvät tarjoukset esimerkiksi juuri Ruotsista on ollut varmasti yksi houkutteleva vaihtoehto, kun Suomesta saisi uuden pikkuauton, mutta länsinaapurista hyvin varustetun ja kohtuullisen vähän ajetun premium-luokan Volvon, Kalenoja sanoo.

Sen pitää olla iso ja näyttävä

Mitä autoja Suomeen sitten tuotiin käytettynä? Lista ei pääse yllättämään.

– Pääsääntöisesti edelleen premiumtason autoja, Kalenoja sanoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa niin Audia, BMW:tä, Mercedes-Benziä, Volvoa ja Volkswageneita, mutta myös Fordeja ja Toyotaa tuotiin tuhansia. Erikoisuuksia oli varmasti viiden Trabandin ja kahden Wartburgin tuonti.

– Tuontiautojen keski-ikä laski hieman eli kun vuonna 2017 se oli noin 9 vuotta, niin viime vuonna tuontiautojen keski-ikä oli 8 vuotta. Tuontiautojen hiilidioksidipäästöt olivat keskimäärin 140 grammaa tai yli kilometrillä eli ne olivat pääsääntöisesti sekä suurempia kooltaan että moottoreiltaan, kuin Suomessa myydyt uudet autot.

Trafin tilaston mukaan liikennekäytössä olevien autojen keski-ikä oli viime vuonna ilman museoautoja 11,7 vuotta, kun vuonna 2008 keski-ikä oli 9,9 vuotta. Suomi onkin ottanut rajusti takapakkia viimeisen kymmenen vuoden aikana autokannan vanhetessa käsiin.

– Tämä kertoo hyvin siitä, että kyse on Suomen autoverotuksen rakenteellinen ongelma, jota ei ole saatu korjattua. Tavallaan se kertoo myös autoverotuksen epäonnistumisesta, Kalenoja sanoo.

Tällä Kalenoja tarkoittaa sitä, että Suomeen kannattaa edelleen tuoda käytettynä vanhoja autoja niistä maista jotka eivät verota auton hankintaa.

– Jos tähän halutaan saada muutos, niin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pudottaa edelleen selvästi autoveron tasoa systemaattisesti ja suunnitelmallisesti ja siirtää verotusta auton käyttöön tai johonkin muuhun verotuksen osaan seuraavien vuosien aikana.

Kalenojan mukaan selvä epäonnistuminen autoverotuksessa tehtiin myös siinä, kun veron progressiota muutettiin niin, että niiden autojen hinta ei enää halventunut, joiden hiilidioksidipäästöt ylittivät 140 grammaa kilometrillä.

– Tämä loi automaattisesti markkinat suurimoottorisille tuontiautoille ja EU-sääntöjen vuoksi tällaisten autojen hankintaan ei ole mitään mahdollisuutta puuttua, vaikka Suomellakin on kovat tavoitteet liikenteen päästöjen vähentämiseksi.

Valtio kantaa käytettynä maahantuotavista autoista autoveroa, mutta arvonlisävero jää auton ensirekisteröintimaahan.