Yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet ratkaisevasti suomalaisten syömistottumuksiin. Myöhäismodernissa Suomessa ollaan siirtymässä yhtenäisruokakulttuurista erillisiin ruoka-alakulttuureihin. Syömisen kehityssuunnat sisältävät ulottuvuuksia, jotka tekevät niistä poliittisia sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti.
Näin todetaan Johanna Mäkelän väitöskirjassa Syömisen rakenne ja kulttuurinen vaihtelu. Sen on julkaissut Kuluttajatutkimuskeskus. Suomalaiset ovat toisen maailmansodan jälkeen siirtyneet tuottajista kuluttajiksi. Makumaailmamme on vaihtunut happamesta ja suolaisesta makeaan, ja ostoskorimme sisältää elintarvikkeita ympäri maailmaa. Vielä viime vuosisadan alussa oli keskeisenä ongelmana aliravitsemus, mutta nykyisin syöjä joutuu pohtimaan ruoan laatua, terveellisyyttä, turvallisuutta ja eettisyyttä. Ruoka on ennenkin ollut vaarallista, mutta erilaiset eurooppalaiset ruokaskandaalit hullun lehmän taudista suu- ja sorkkatautiepidemiaan iskevät Mäkelän mukaan kansalaisten tietoisuuteen entistä kiivaammassa tahdissa.
Norjalaiset syövät eniten "kunnon aterioita"
Väitöskirjan tulosten perusteella "kunnon ateria" Pohjoismaissa on vain yksi ateriatyyppi monien joukossa. Ihmiset syövät päivittäin erilaisia lämpimiä aterioita, jotka eivät kuitenkaan aina ole kunnon aterian - lihaa/kalaa, perunaa/riisiä/pastaa ja vihanneksia - ideaalityypin mukaisia. Kunnon aterian asema vaihtelee Mäkelän mukaan ihmisten elämänvaiheen myötä. Miehet ja nuoret syövät vähemmän kunnon aterioita kuin naiset ja vanhemmat ihmiset. Erot eri Pohjoismaiden välillä ovat pieni. Eniten kunnon aterioita syötiin kuitenkin Norjassa ja vähiten Tanskassa. Ruotsalaiset ovat ruokatottumuksiltaan moderneimpia ja suomalaiset perinteisempiä. Tanskalaiset kiinnittävät erityisesti huomiota syömisen sosiaalisuuteen ja siihen, kenen kanssa syödään. Pääsuuntaus kaikissa Pohjoismaissa on, että aamiainen syödään yksin, lounas ystävien ja työtovereiden kanssa ja päivällinen perheen parissa.
Suomessa ja Ruotsissa lämpimiä lounaita
Suomi ja Ruotsi kuuluvat lämpimän lounaan kulttuuriin, mutta Norjassa ja Tanskassa lounas on useimmiten kylmä voileipä. Norjalaiset ja tanskalaiset syövät harvoin kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Suomalaisista ja ruotsalaisista sen sijaan lähes 40 prosenttia nauttii lämmintä ruokaa sekä lounaalla että päivällisellä. Voileivillä on Mäkelän mukaan hieman erilainen asema eri maissa. Tanskassa ja Norjassa ne ovat kylmiä aterioita, mutta Suomessa ja Ruotsissa niitä syödään aamiaisella ja välipaloina.