Saksa on Suomen tärkein kauppakumppani ja vientimaa. Kulttuurierot voivat kuitenkin aiheuttaa pulmia, eikä suomalaisten isojen yritysten maine ole täydellinen, kertoo Saksan ja Suomen kaupankäynnin asiantuntija.
Suomalaisen hissijätti Kone halusi vielä viime viikolla ostaa saksalainen kilpailijansa Thyssenkruppin. Suomalaisyritys vetäytyi kuitenkin eilen keskusteluista 17 miljardin euron kaupasta.
Saksalais-Suomalaisen kauppakamarin vt. toimitusjohtaja Jan Feller uskoo Koneen perustelut: syyt kaupan kaatumiseen olivat taloudelliset.
Kaupan toteutuminen olisi kestänyt pitkään. Kone ei halunnut ottaa 2,5 miljardin euron ennakkomaksusta muodostunutta riskiä, ja Thyssenkrupp puolestaan tarvitsi rahavirtaa nopeasti.
Koneen ja Thyssenkruppin tapaus tuo kuitenkin mieleen suomalaisten suuryritysten aiemmat pulmat Saksan-bisneksessä.
Esimerkiksi Nokia lakkautti Bochumissa sijainneen matkapuhelintehtaansa vuonna 2008 ja siirsi tuotantoaan halvempiin olosuhteisiin Romaniaan.
Tämä päätös on Fellerin mukaan tuonut suurille suomalaisyrityksille mainehaittaa Saksassa.
– Siitä lähtien suomalaisilla isoilla yrityksillä on ollut Saksassa sellainen maine, että he saattavat olla heinäsirkkoja, jotka tulevat ja vievät, syövät kaiken pois ja jättävät raadot tilalle, Feller kuvailee.
Ympäristökeskustelun ja politiikan rooli aliarvioidaan
Saksalais-suomalaisen kaupankäynnin asiantuntija Feller muistuttaa, että Saksassa on yli 400 suomalaisyritystä, joilla menee hyvin.