Suomalaisnuoret ovat kiinnostuneita oman kehonsa seksikkyydestä, seksissä suoriutumisesta ja seksitaidoistaan, eikä ehkäisystä välitetä, paljastaa tänään julkaistu Suosikin ja Lääkärikeskus Nuorten Naisten Bulevardin toteuttama seksi ja terveys -kysely.
Seksi ja terveys -kysely paljastaa, että nuoret murehtivat eniten omaa seksikkyyttään, seksissä suoriutumista ja seksitaitojaan. Nuorten mielestä heillä on riittävästi tietoa seksiin ja terveyteen liittyen, mutta kyselyn tulos kertoo kuitenkin muuta.
Seksuaalisesti aktiivisista nuorista jopa neljännes, 23,5 prosenttia tytöistä, 36,4 prosenttia pojista, oli edellisessä yhdynnässään ilman ehkäisyä. Jälkiehkäisyyn on joutunut turvautumaan 35,3 prosenttia tytöistä. Vain 4,5 prosenttia tytöistä kävi sukupuolitautitesteissä suojaamattoman yhdynnän jälkeen – pojista ei kukaan.
– Yksi syy voi olla, että nuorten on vaikea ymmärtää, että sukupuolitaudit eivät välttämättä näy missään. Nuoret ajattelevat, että kun näkyviä oireita ei ole, niin tartuntaa ei ole tapahtunut. Sen lisäksi testauspaikkoja voi olla vaikea löytää, tai niihin voi olla vaikea päästä. Nuoret tarvitsevat tietoa testauspaikoista. Ehkäisyneuvontaa ja sukupuolitauteihin liittyviä palveluita voisi kehittää enemmän nuorten tarpeita vastaaviksi. Jos nuori kokee, että niihin hakeutuminen on hankalaa ja monimutkaista, jää niiden hyödyntäminenkin väliin, pohtii mukana kyselyä toteuttamassa ollut seksuaali- ja ehkäisyneuvontaan erikoistunut kätilö Heidi Mykkänen.
Realistista uhkaa ei tunneta
Kyselyn vastausten mukaan nuoret eivät ota sukupuolitautien realistista uhkaa tarpeeksi vakavasti.
– Sukupuolitaudeista puhuttaessa ei riitä, että ne tunnetaan nimellisesti ja tyypillisimmät oireet, vaan pitäisi ymmärtää, kuinka yleisiä ne ovat, ja mikä on realistinen uhka saada ikätoveriltaan sellainen. Myös tietoa sukupuolitautien pitkäaikaisvaikutuksista ja salakavalasta ominaisuudesta ilmetä ja levitä oireettomana pitäisi saada, Mykkänen kertoo ja peräänkuuluttaa sisällöllisesti laadukkaampaa ja laajempaa sukupuolivalistusta.
– Sukupuolivalistuksen ei tarvitsisi olla niin yhdyntäkeskeistä, vaan myös henkisestä ja sosiaalisesta puolesta pitäisi kertoa. Pitäisi puhua seksuaalisista itsemääräämisoikeuksista, rajoista ja niiden löytämisestä, kunnioittamisesta ja asettamisesta niin itsensä kuin toisten suhteen ja kiireettömyydestä. Erityisesti kotien vastuuta pitäisi kasvattaa, Mykkänen painottaa.
Kyselyyn osallistuneesta 344 12–22-vuotiaasta nuoresta osa asui edelleen kotona, mutta keskusteli seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista silti ainoastaan kavereidensa kanssa ja internetissä.
– Nuoret saavat paljon tietoa eri lähteistä. Kotien vastuulle jää auttaa nuorta erottamaan, mikä tieto on oikeaa ja keskeistä, Mykkänen alleviivaa.
Huoli mielenterveysongelmista
Kyselyn kautta selväksi tullut trendi siitä, että tehokkaiden ehkäisymenetelmien käyttö ei ole lisääntynyt nuorten seksuaalisen aktiivisuuden tahdissa, ei ole Mykkäsen mukaan uusi juttu, vaan koko 2000-lukua hallinnut suuntaus.
2000-luvulla sukupuolitautien, erityisesti klamydian, määrä on lisääntynyt nuorten keskuudessa räjähdysmäisesti. Suomi ei kuitenkaan näytä noususta huolimatta tilastollisesti huonolta muuhun maailmaan verrattuna.
Suomen raskaudenkeskeytyksistä 20–24-vuotiaat muodostavat yhden suurimmista ryhmistä. Pieni, mutta hiljalleen kasvava ryhmä löytyy myös alle 18-vuotiaista, jotka ovat kokeneet useita ja toistuvia raskaudenkeskeytyksiä. Keskeytysten määrä on noussut vuoden 1995 jälkeen, vaikkakin pysynyt viime vuosina tasaisena.
Sen lisäksi, että nämä trendit näkyvät jo nyt raskaudenkeskeytystilastoissa ja tulevat näkymään vielä vahvemmin sukupuolitaudeissa, Mykkänen on on huolissaan myös tulevaisuuden henkisistä ongelmista.
– Niillä, jotka aloittavat hyvin aikaisin sukupuolielämän, on suurempi riski sairastua masennukseen. Voisin kuvitella, että tällaiset suuntaukset heijastuvat mielenterveyteen ja henkiseen kehitykseen.
Lue myös:
MTV3/Helmi
Teksti: Jenni Junkala
Kuvat: Shutterstock