Suomalaisnaiset katuvat: Ei olisi pitänyt seurustella pahan pojan kanssa

On jo klisee, että pahat pojat viehättävät naisia. Helmi kysyi lukijoiltaan, ovatko he sortuneet pahikseen!

Vastaajista noin 31 prosenttia ei ollut koskaan seurustellut pahan pojan kanssa. Vastaajista noin 53 prosenttia oli seurustellut pahan pojan kanssa ja 15 prosenttia tunsi jonkun, joka oli sortunut pahismieheen. Moni oli kokenut suhteessa pettämistä ja ikäviä yllätyksiä, ja naiset katuivatkin karvaasti suhdettaan renttumieheen.

Kokenut mies pilkkasi

– Olin itseäni kolme vuotta nuoremman kanssa. Olimme molemmat alle kaksikymppisiä, mutta minä se vanhempi osapuoli. Poikaystäväni oli silti paljon kokeneempi, koska oli ulkonäöltään hyvinkin itseään 10–15 vuotta vanhemman näköinen. Hänellä oli ollut niin nuoreksi paljon seksisuhteita itseään huomattavastikin vanhempien naisten kanssa. Hän ihmetteli ja pilkkasikin kokemattomuuttani... Pettämiseen se juttu kaatui: hän lähti heilastelemaan vanhan "p*nonsa" kanssa ja pienessä kylässä sain tietää asiasta jo seuraavana aamuna. Sen jälkeen olen inhonnut kaikkia pettäjiä ja "p*nomiehiä" koko sydämeni pohjasta! Onneksi tunnistan sellaiset tyypit jo kaukaa ne kiertääkseni...

"Minä tai huumeet"

– Seurustelin pahan pojan kanssa 19-vuotiaana puoli vuotta ennen kuin tajusin hänen olevan pahis. Ulospäin ja etenkin minun seurassani hän oli ihana ja huomaavainen herrasmies. Muuten en olisi häneen mieltynytkään. Puolen vuoden seurustelun jälkeen löysin hänen pöydältään pillereitä, joista kysyttyäni sain hyvin epämääräisen vastauksen. Parin viikon kuluttua pojan ystävä paljasti kumppanini käyttävän huumeita. Poika myönsi asian vasta kun ystävä myönsi paljastaneensa hänet. Annoin saman tien kaksi vaihtoehtoa: minä tai huumeet. Hän vannoi lopettavansa käytön saman tien. Kuukauden verran poika oli kuivilla, mutta eräänä iltana tein yllätysvierailun hänen luokseen ja narautin hänet pillereitä napsineena. Siihen päättyi seurustelumme. Paljastin pojan pilleristielämän myös hänen äidilleen. Viimeisin viesti, jonka exästäni sain tuli yhteiseltä ystävältämme. Poika oli joutunut laitokselle piikitettyään yliannostuksen. Vaikka tunnen syvää myötätuntoa poikaa kohtaan, en voi kuin onnitella itseäni jätettyäni hänet. Nyt olen naimisissa aidosti kiltin ja huomaavaisen herrasmiehen kanssa. Luottamuksen herättämiseen vastakkaiseen sukupuoleen meni kuitenkin vuosia.

Mies petti ja jätti

– Ei olisi pitänyt seurustella pahan pojan kanssa. Otti rahat, petti, jätti ja jätti vielä jälkeensä sukupuolitaudin, josta yritti syyttää minua, vaikken ketään muuta ollut tapaillut ja oli "puhtaan" paperit ajalta ennen suhteen alkua. Enää en kiinnostu "pahoista". Tyhmiä ovat naiset, jotka kerran toisensa jälkeen sortuvat. Kerta riitti opetukseksi!

Suhteet päättyivät kyyneliin

– Voi, noita pahoja poikia on kyllä riittänyt. Kaikki mieheni ovat olleet aina niitä pahoja poikia ja muutaman kuukauden suhteen jälkeen minä olen aina itkenyt, että miksi taas. Seurustelin muutama vuosi sitten tämän erään pahan pojan kanssa. Suhde alkoi ja ajattelin, että ehkä hän muuttuu tuosta kun suhdekin muuttuu... Penkin alle meni ajatteluni. Hän oli aivan ihana kun olimme kahden: hän kehui minua ja meillä oli todella hauskaa. Tulimme mielestäni hyvin toimeen. Hän oli pääasiassa täydellinen – mutta vain silloin, kun olimme kahden. Kun sitten joskus olimme yhteisten ystäviemme kanssa, hän oli kun minua ei olisikaan. Jos hän jotain sanoi, se oli jotain loukkaavaa. Tuo tuntui pahalta, koska olin todella rakastunut. Hän sai myös paljon puheluita ja viestejä muilta naisilta, eivätkä ne tietenkään minulle kuuluneet, joten opin olemaan kysymättä niistä. Tiesin, että vastaus olisi aina, ettei se kuulu minulle. Välillä oli myös aikoja, jolloin en saanut häntä melkein viikkoon kiinni; sitten hän itse otti yhteyttä, kun oli saanut viheltää sen viikon ties missä. Ja minä tietenkin uskoin kaikki hänen selityksensä siitä, kuinka puhelin oli hajonnut tai että hän oli maannut kotona kipeänä.

Tämä paha poikahan ei tietenkään käynyt töissä, vaan minä maksoin tyhmänä ja sokeana kaiken, minkä hän halusi. Helppoahan se hänelle oli maata kotona päivät kun olin töissä, ties mitä hän ne päivät sitten tekikään. No, eiköhän siinä puoli vuotta suurin piirtein kulunut, kun kuulin monilta ihmisiltä hänen pettäneen minua. Enkä uskonut. Olisi pitänyt! Jatkoimme seurustelua ja olin ehkä hieman tarkempi. Eiköhän sieltä sitten selvinnyt, että koko kahden vuoden seurustelumme ajan hänellä on ollut muita naisia, muita petikumppaneita ja jopa muita seurustelusuhteita. Se tuntui pahalta, vaikka eihän sitä vaikeaa ollut arvata. Olihan hänellä paljon vientiä ja paljon naiskavereita, joita minä en tuntenut. Se suhde loppui sitten siihen. Olin aivan rikki ja päätin, etten ikinä enää sekaannu pahaan poikaan. Ikinä ei kannata sanoa "ei ikinä", koska sen tekee silloin varmasti uudelleen, kokemuksesta voin kertoa! Nyt opin sen, että pysyn ikisinkkuna loppuun asti – taitaa meinaan kaikissa miehissä asua pieni paha poika, tai sitten se on vaan minun huonosta tuuristani kiinni!

Vastaa uuteen kyselyyn!

Lue myös:

MTV3/Helmi

Kuvat: Colourbox