Syksy 1917, Vincennesin linna Pariisin lähistöllä.
Suomalainen kadettiupseeri Gösta (Gustaf) Michelsson teloitetaan syytettynä vakoilusta saksalaisten hyväksi. Erään tiedon mukaan samassa yhteydessä teloitettiin myös kansainvälinen kurtisaani Mata Hari, oikealta nimeltään Margaretha Zelle.
Yhdysvalloissa asuneen Michelssonin sanottiin luovuttaneen tietoja Barcelonassa toimineelle saksalaiselle vakoilijajärjestölle. Kyseessä lienee yksi erikoisimmista suomalaiskohtaloista ensimmäisen maailmansodan aikana.
Michelssonin tapaus on myös muistutus siitä, että toisin kuin usein ajatellaan, ensimmäinen maailmanpalo kosketti monin tavoin myös suomalaisia.
Suomalaisia oli emämaa Venäjän armeijan lisäksi muun muassa Saksan, Britannian, Ranskan, Australian, Uuden-Seelannin, Yhdysvaltain ja Kanadan armeijoissa. Heitä taisteli siis niin keskusvaltojen kuin ympärysvaltojenkin joukoissa.
– Suomalaisia osallistui tuhansittain ensimmäiseen maailmansotaan, sanoo historiantutkija Tuomas Hoppu.
Vapaaehtoiset heti ankariin taisteluihin
Suomen oma armeija oli lopetettu jo vuosia aiemmin, mutta ensimmäisen maailmansodan puhjettua kesällä 1914 vapaaehtoisia tarjoutui Venäjän armeijan riveihin.
– Sodan alussa oli hetkellinen myötämielisyys Venäjää kohtaan. Ajateltiin, että Venäjä siitä kiitollisena palauttaa Suomelle täydellisen autonomian, Hoppu sanoo.
Työläisiä ajoi Venäjän armeijaan pelko työttömyydestä, kun taas upseerikouluihin lähteneiden sivistyneistön miesten silmissä siinsi sotilasura. Vapaaehtoisia suomalaisia oli Venäjän armeijassa kaikkiaan reilut 600.
Suomalaiset vapaaehtoiset rivimiehet saivat lyhyen koulutuksen, ja heti syksyllä 1914 viitisenkymmentä joutui ankariin taisteluihin Puolan Lodzissa.
– Noin puolet kavereista kuoli tai joutui vangiksi ensimmäisessä taistelussaan.
Vapaaehtoiset taistelivat varsinkin Puolan rintamalla. Erityisen vaikea tilanne oli kesällä 1915, kun saksalaiset olivat tehneet läpimurron Gorlice-Tarnowissa. Tämän jälkeen Venäjän armeija perääntyi lähes kolme kuukautta.