Kansanterveyslaitoksen julkistaman Norbagreen-tutkimuksen mukaan sienten käyttö on vähäisintä Suomessa verrattuna muihin Pohjoismaihin ja Baltian maihin. Suomalaiset käyttävät sieniä keskimäärin 2,5 kertaa kuukaudessa, jolla irtosi seitsemän maan vertailussa viimeinen sija. Tutkimus kattoi sekä viljellyt- että metsäsienet.
Sieniä kulutetaan meillä arviolta 1,5 kiloa henkeä kohti vuodessa - siis neljä grammaa päivässä, kerrotaan Arktiset Aromit ry:stä. Sienet ovat ravintoainekoostumukseltaan hyviä. Ne sisältävät vähän rasvaa ja runsaasti valkuaisaineita, hiilihydraatteja ja kivennäisaineita. Sienet ovat jokamiehenoikeuksien turvin ilmaiseksi kaikkien poimittavina. Hyvinä sienivuosina - jollainen tänäkin syksynä saattaa olla tulossa - on mahdollisuus kerätä sieniä oman kotitalouden tarpeisiin nopeasti ja alentaa tällä tavoin perheen ruokakustannuksia.
Sienten käytössä ruoan valmistuksessa olisi suomalaisilla opittavaa esimerkiksi italialaisilta. Käytämme sieniruokien valmistuksessa turhan paljon tyydyttynyttä rasvaa ja unohdamme niiden käytön kasvisten ja muiden terveellisten ruoka-aineiden yhteydessä. Sieniruokien tekemisessä rasvan määrään ja laatuun tulee kiinnittää myös huomiota, sanoo Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Simo Moisio.
Viime vuonna metsäsieniä poimittiin kaupallisesti noin 1,8 miljoonaa kiloa. Tästä kertyi Itä-Suomen maakunnista lähes 90 prosenttia. Vuonna 1986 Ukrainassa tapahtuneen ydinvoimalaonnettomuuden radioaktiivisuuslaskeuma kohdistui Suomessa Länsi- ja Keski-Suomen alueille, joilta myyntiin poimitaan metsäsieniä vähän.
-Kuluttajat voivat siten turvallisin mielin ostaa metsäsieniä toreilta ja kaupoista pelkäämättä radioaktiivisten aineiden liikasaantia. Yli 90 prosentin todennäköisyydellä sieniä ei ole poimittu pahimman radioaktiivisuuslaskeuman alueilta. Myöskään keskivertokansalaisen neljän gramman päiväannos ei muodosta ravitsemuksellista riskiä sairauksien osalta, sanoo Simo Moisio.
Ravintotieteilijänä Moisio näkee sienten terveysriskit erittäin pieninä verrattuna esimerkiksi grillauskulttuuriimme, jonka avulla karsinogeenisia aineita saadaan paljon enemmän.
MTV3-STT