Suomalainen Kukka-Maria Ahokas todistaa epätasa-arvoa Perussa lähietäisyydeltä – hoitoa ja rokotteita ei riitä kaikille koronasta kärsiville

Perussa on raportoitu maailman eniten koronavirukseen liittyviä kuolemia miljoonaa asukasta kohti. Maan pääkaupungissa Limassa asuva suomalainen toimittaja Kukka-Maria Ahokas kertoo pandemia-ajan havainnoistaan MTV Uutisille. 

Perun terveysministeriön mukaan pahimmillaan kuolemia oli 20. huhtikuuta 2021 845 päivässä, ja sittemmin luku on laskenut noin kolmeensataan.

Maan terveydenhuolto on romahtanut, eikä tehohoitopaikkoja riitä kaikille. Perussa raha voi ratkaista hoitoon pääsyn. Pandemia-aika onkin nostanut esiin Perussa vallitsevan epätasa-arvon uudella tavalla. Hyvin toimeentulevat etätyöläiset voivat vetäytyä koteihinsa ja välttää ylimääräisiä kontakteja, kun taas muut saavat pelätä sairastumista ja huolia siitä, riittävätkö rahat happipulloihin.

Rajoitusten noudattaminen mahdotonta suurelle osalle

Ahokkaan mukaan koronarajoitukset ovat olleet tiukkoja. Maassa säädettiin poliisin ja armeijan valvoma ulkonaliikkumiskielto maaliskuussa 2020, mutta sen noudattaminen osoittautui suurelle osalle väestöä mahdottomaksi. Noin 70 prosenttia maan asukkaista nimittäin työskentelee talouden epävirallisella sektorilla, esimerkiksi katumyyjinä.

– Kotona olevat totta kai noudattavat koronarajoituksia, mutta täällä on niin paljon epävirallisuutta. Ihmiset, jotka ovat katukaupustelussa tai muussa sen tyyppisessä työssä, jossa he elävät päivittäin kädestä suuhun, niin hehän eivät tietenkään pysty noudattamaan rajoituksia, koska muuten heillä ei olisi toimeentuloa, Ahokas kertoo.

– Julkisessa liikenteessähän korona leviää hirveästi, koska ei siellä oikeastaan voi estää väentungosta ja pitää sosiaalista etäisyyttä, ja ihmisten on pakko mennä töihin, siis niiden joiden on. Valtio on kuitenkin yrittänyt helpottaa perheiden tilannetta antamalla heille tietyn summan rahaa. Se etuus on ollut kuitenkin niin häviävän pieni, ettei se ole auttanut.

Perussa ulkonaliikkumisrajoituksia on kuitenkin höllennetty, ja ne vaihtelevat alueellisesti. Limassa ulkona liikkuminen yöaikaan on tällä hetkellä sakon uhalla kielletty. Kaduilla ja julkisissa tiloissa vaaditaan kahden maskin käyttöä, ja lisäksi suositellaan visiiriä. Kaupoissa ja muissa tiloissa mitataan kuume, ja asiakasmääriä on rajoitettu, Ahokas kertoo. Myös yksityisautoilu on kielletty sunnuntaisin.

Vaalit saivat kansan liikkeelle

Perussa järjestettiin presidentinvaalit sunnuntaina 6. kesäkuuta, eivätkä vaalit näytä toistaiseksi nostaneen tartuntalukuja. Vaalien myötä järjestettiin myös lukuisia torikokouksia ja mielenosoituksia, joissa Ahokkaan havaintojen mukaan osallistujat ovat käyttäneet maskeja.

Hän myös kertoo, että pandemia otettiin huomioon vaalien järjestelyissä esimerkiksi toteuttamalla äänestäminen ulkotiloissa ja mittaamalla äänestäjiltä kuume. Perussa äänestäminen on pakollista sakon uhalla, mutta ensimmäisellä kierroksella iäkkäät vapautettiin tuosta pakosta.

Toisin kuin Suomessa, kotiäänestystä ei järjestetä. Nyt kun suuri osa yli 60-vuotiaista on saanut rokotteen, he ovat Ahokaan arvion mukaan äänestäneet enemmän kuin vaalien ensimmäisellä kierroksella huhtikuussa, jolloin vain harva oli rokotettu.

Elämää rajoitusten keskellä

Ahokkaan mukaan jotkut noudattavat rajoituksia tarkasti, mutta yleisesti ottaen niihin on kyllästytty. Elämää helpottavat kuitenkin erilaiset kotiinkuljetuspalvelut, joilla voi tilata niin ruokaa kuin kaikkea muutakin nopeasti, ja näin välttää ylimääräisiä kontakteja.

Tällaiset palvelut toimivat Ahokkaan mukaan erittäin hyvin Limassa. Tapaamiset puolestaan järjestyvät etänä. 

– Jos henkilö on etuoikeutetussa asemassa, hänellä on asiat tavallaan ihan hyvin, mutta muilla tilanne on toinen, Ahokas tiivistää.

– Tilanne on nyt tällä hetkellä kuitenkin huomattavan paljon helpompi kuin silloin täydellisen lockdownin aikaan. Silloin ihmiset oli käytännössä lukittu sisälle kahdeksan kuukauden ajan. Tämmöisissä maissa, joissa kansalaisoikeuksia pystytään rajoittamaan helpommin, hallituksella on luonnollisesti enemmän toimivaltaa pakottaa tekemään asioita, jos vertaa esimerkiksi Suomen tilanteeseen.

Ahokkaan mukaan ongelmana on kuitenkin se, että sairastuessaan henkilö ei välttämättä saa hoitoa, koska terveydenhuoltojärjestelmä on romahtanut. Avoimen datan Covid Peru -sivustolta voi tarkistaa, onko sairaaloissa hengityskonepaikkoja vapaana. Jos sairaalaan ei pääse, on sairastettava kotona.

Osa potilaista tarvitsee myös lisähappipulloja, jotka maksavat satoja dollareita, ja niistäkin on pulaa.

Rokotteet auttaisivat, jos niitä olisi

Koronakriisi on tuonut esiin ihmisten epätasa-arvoiset suhteet niin paikallisella kuin globaalilla tasolla. Länsimaat ovat kahmineet rokotteita, ja myös esimerkiksi Perun naapurimaa Chile onnistui saamaan niitä Perun jäädessä neuvotteluissa tyhjin käsin.

Maailman kauppajärjestö WTOssa kuitenkin neuvotellaan koronarokotteiden patenttisuojan poistamisesta, joka parantaisi niiden saatavuutta. Toteutuessaan tämä helpottaisi pandemiatilannetta.

– Itse en ole saanut rokotetta, koska en ole Suomessa. Siellä minun ikäisiäni rokotetaan parhaillaan, niin näen tämän globaalin epätasa-arvon ja myös käsittämättömän epätasa-arvon sen mukaan esimerkiksi miten rokotteet ovat jakautuneet länsimaiden ja kehittyvien maiden kesken. Se on ihan ilmiselvää, Ahokas toteaa.

Kirjoittaja on osallistunut Helsingin yliopiston avoimen yliopiston ja MTV Uutisten Journalismi ammattina -kurssille. Artikkeli on osa kurssin lopputyötä.

Lue myös:

    Videot

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja