Sudanin kriisillä on syvät juuret, jotka kietoutuvat maan armeijan vahvaan asemaan ja ulottuvat 70 vuoden taakse.
Afrikan kolmanneksi suurin maa Sudan oli Britannian siirtomaa, kunnes Britannia joutui luopumaan siitä vuonna 1956. Sudan oli siitä lähtien käytännössä jatkuvassa sotatilassa sekä naapurimaiden kanssa että sisäisten jakolinjojensa vuoksi.
Useiden sotilasvallankaappausten jälkeen yksi kenraali, Omar al-Bashir, kaappasi vallan vuonna 1989, ja pysyi vallassa 30 vuotta, kunnes hänet syrjäyttti jälleen kenraali Abdel Fattah al-Burhan neljä vuotta sitten. Burhan yritti kammeta maata kohti siviilihallintoa, mutta hanke epäonnistui ja Burhan kaappasi vallan toissavuonna.
Sudanin nykykriisin toinen osapuoli on armeijasta alkunsa saanut puolisotilaalinen joukko RSF. Sen juuret ovat vuoden 2003 Sudanin Darfurin kapinan kukistamisessa. Tuolloin maan hallitus käytti käsikassaranan Janjaweed-nimityksen saaneita eri alkuperää olleita joukkoja. Uhreja oli satojatuhansia ja YK pitää Darfuria yhtenä maailman pahimmista humantiaarirista katastrofeista.
10 vuotta sitten Janjaweedeistä tuli virallinen ja nimeltään RSF, nopean tuen joukot, johtajanaan Mohamad Hamdan Dagalo. RSF on rikastunut ja voimistunut Sudanin öljyllä ja kullalla, väitteiden mukaan muunmuassa yhteistyöllä venäläisen Wagner-palkka-armeijan kanssa. RSF on vahvoine joukkoineen taistellut muunmuassa Libyassa ja Jemenissä.
RSF on tänä vuonna noussut kapinaan Sudanin armeijaa vastaan ja sen johtaja Dagalo on riitautunut kenraali Burhanin kanssa. Yhteenottoja on ollut kautta maan ja niinpä Sudan on jälleen sodassa itsensä kanssa.
Haavisto: Ranskan päätös sulkea lähetystö Sudanissa vaikuttaa myös muihin
Ranskan päätös sulkea lähetystönsä Sudanissa vaikuttaa myös muiden maiden evakuointitoimenpiteisiin jatkossa, arvioi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) Luxemburgissa.
Suomi on saanut evakuointeihinsa apua Ranskan lisäksi Saksalta ja Ruotsilta.
Haaviston mukaan päätös sulkea lähetystö on ymmärrettävä ja muun muassa Ranskan suurlähettilään autoa on ammuttu Sudanissa.
Edustustoja on kuitenkin yhä maan pääkaupungissa Khartumissa, Haavisto kertoo. Lisäksi joidenkin henkilöiden kohdalla on käytetty myös kansainvälisten järjestöjen tarjoamia evakuointireittejä, Haavisto kertoo.
Myös osa ihmisten terveyden- ja ruokahuoltoa järjestäneistä ihmisistä on lähtenyt konfliktia pakoon.
Sudanin taisteluiden keskeltä on pystytty evakuoimaan kymmenen Suomen kansalaista. Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan maassa on vielä enintään viisi suomalaista.