STUK: Imatran ilmassa havaittu radioaktiivisia aineita – "Vähäinen määrä, alkuperä tuntematon"

Koboltti-60:n pitoisuus oli marraskuun lopun,  joulukuun alun näytteessä 0,2 mikrobecquerelia kuutiometrissä ilmaa ja cesium-137:n pitoisuus 1,9 mikrobecquerelia kuutiometrissä ilmaa. Cesium-137 havaittiin myös 13.11.–20.11. kerätyssä näytteessä, josta pitoisuudeksi määritettiin 5,4 mikrobecquerelia kuutiometrissä. Myös tämä pitoisuus on ympäristölle ja ihmisille merkityksetön.  

Koboltin isotooppia 60 käytetään esimerkiksi teollisuuden mittauslaitteissa ja tutkimuksessa. Sitä syntyy myös ydinlaitosten käytön yhteydessä.
Cesium-137:ää havaitaan yleisesti ilmasta kerätyissä hiukkasnäytteissä. Suomen luonnossa on yhä 1960-luvulla ilmakehässä tehdyistä ydinasekokeista ja 1986 tapahtuneesta Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuudesta peräisin olevaa radioaktiivista cesiumia. Imatran joulukuun näytteessä cesium-137:n pitoisuus oli kuitenkin suurempi kuin normaalisti, joten ainakin osa siitä on Säteilyturvakeskuksen arvion mukaan peräisin muusta lähteestä.

Imatran havaittujen radioaktiivisten aineiden alkuperää ei tiedetä ja hyvin usein tämänkaltaisten pienten radioaktiivisuuspitoisuuksien lähde jääkin hämärän peittoon.

Vuonna 2023 yhdeksän havaintoa neljästä tapahtumasta

Ihmisten toiminnasta peräisin olevia radioaktiivisia aineita tarttuu STUKin valvonta-asemien suodattimiin silloin tällöin. Vuonna 2023 havaintoja tehtiin neljästä tapahtumasta. 

Havaintoja oli yhteensä yhdeksän, sillä osa tapahtumista havaittiin useammalla valvonta-asemalla. Yhdessäkään tapahtumassa ei ollut syytä olettaa, että havainnon syy olisi ollut ympäristön tai ihmisten terveyden kannalta merkittävä radioaktiivisten aineiden päästö.

STUK seuraa ulkoilman radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa. Hiukkaskerääjät imuroivat suuria määriä ilmaa, jolloin ilmassa ovat hiukkaset jäävät kerääjien suodattimille. Suodattimista voidaan mitata radioaktiivisten aineiden aktiivisuuspitoisuus ja selvittää, mistä radioaktiivista aineista on kyse. Menetelmällä havaitaan erittäin pienetkin radioaktiivisten aineiden pitoisuudet.