Sote-neuvottelujen pitkä perjantai tuomassa alueiden rahoitukseen muutoksia – Kiuru: Rahoitusjärjestelyjä tullaan muuttamaan palautteen perusteella

Hallitus on jatkanut sote-neuvotteluja lyhyeksi jääneen yön jälkeen. Neuvottelut käynnistyivät uudestaan aamupäivällä ja niitä jatketaan tiettävästi ainakin pitkälle iltapäivään. 

Menossa on pitkä perjantai.

– Tänään ainakin menee pitkään, neuvotteluista todetaan. 

Ministeriössä työskentelevä lähde kertoo, että neuvottelut on tarkoitus saada päätökseen tämän viikon aikana. Lähteen mukaan asiasta on tarkoitus tiedottaa ensi viikolla.

Toinen neuvotteluissa mukana oleva taho kuitenkin toteaa, että  "On päätetty, että välittömästi tiedotetaan, kun ratkaisu on saatu – jos se on tänään, niin vielä illalla tämä tehdään".

Kiurun mukaan ollaan loppusuoralla.

– Neuvottelut jatkuvat läpi yön, jos näin tarvitaan. Siellä ollaan siihen asti, että joko savua nousee tai ei, Kiuru toteaa. 

Lausuntoja 773

Neuvottelujen keskeltä MTV Uutisille kerrotaan, että lausuntokierros on tuonut tarpeen tarkentaa nykyistä lakiluonnosta.

Ministeriössä kiirettä piisaa. Etenemisnopeudesta kertoo jotain se, että lausuntoja jätettiin 773 kappaletta ja lausuntokierros päättyi vasta kaksi viikkoa sitten. Kritiikkiä tuli paljon. 

– Lausunnot on kyllä luettu, ilmoitetaan ministeriöstä.

– Lausuntokierroksen palautteen pohjalta muutetaan sitä esitystä ja käydään kaikki asiat läpi. Siellä on isoja ja pieniä asioita. Tällä hetkellä olemme loppusuoralla, mutta meillä on tänäänkin eritasoisia asioita pöydällä, Kiuru kommentoi. 

Takaraja häämöttää.

– Arviointineuvostossa odotetaan hallituksen esitystä arvioitavaksi ja me olemme luvanneet neuvostolle antaa tarpeeksi aikaa tämän esityksen arvioitavaksi. Että kyllä siinä aikaraja alkaa olla, ministeri toteaa. 

Nyt kiistellään rahasta

MTV Uutisten tavoittama hallituslähde sanoo, että rahoitusta hiotaan vielä, mutta sen periaatteet alkavat olla kasassa.

Pääperiaate on se, että maakunnat saavat rahoitusta tarpeen ja kustannusten mukaan, mutta euromääristä väännetään yhä.

Neuvotteluissa on pohdittu sitä, kuinka paljon maakunta voi menettää rahaa enimmillään tai vastaavasti kuinka paljon maakunta voi saada rahaa lisää.

Rahaa tasataan leikkureilla. Nykyisessä esityksessä mikään maakunta ei voisi menettää enempää rahaa kuin 150 euroa per asukas eikä mikään maakunta voisi saada enempää lisärahaa kuin 150 euroa per asukas.

Vuonna 2023 siirtymätasaus olisi nolla. Tämä tarkoittaa sitä, että alueet saisivat käyttöönsä sen rahan, mitä ne saisivat ilmankin sote-uudistusta. Tuosta vuodesta eteenpäin rahoitus nousisi ja laskisi alueesta riippuen niin, että seitsemän vuoden siirtymäajan jälkeen oltaisiin pisteessä, jossa sen hetkinen rahoitus jäisi pysyväksi.

Esimerkiksi HUS on laskenut, että Uudellamaalla nykyinen lakiluonnos tarkoittaisi peräti 400 miljoonan euron vuosittaista menetystä. Tämä taas johtaisi merkittäviin irtisanomisiin. 

Sitten esimerkiksi Pohjois-Karjala toivoisi, että tasausrahoitus olisi enemmän kuin tuo +150 euroa per asukas. 

Neuvotteluissa hahmotellaan niin kutsuttua siirtymätasauksen sopivaa kokoa. Tarkoitus on löytää tasapainoa niin, että ne alueet, joilla sairastetaan vähemmän ja jotka olisivat menettämässä nyt "liikaa", menettäisivätkin käytännössä vähemmän kuin tuon lakiluonnoksessa mainitun -150 euroa asukasta kohden.

Toisaalta toisessa päässä painaa se, että rahoitusta pitäisi olla kaikkialla kuitenkin riittävästi eli sen verran, mitä palvelujen järjestäminen vaatii. 

– Kiistassa on pitkälti kyse tämän tasapainon asettamisesta.

"Sote-uudistukseen liittyvät rahoitusjärjestelyt ovat kyllä saaneet sen verran palautetta, että niitä kyllä tullaan muuttamaan"

Erityisesti Uusimaa on pitänyt aihetta esillä. Hallituslähteen mukaan tuota siirtymätasausta ei kuitenkaan haluta vetää lähelle nollaa, koska se vesittäisi lakiin kirjoitettujen määräytymiskriteerien merkitystä. 

Neuvotteluista kerrotaan, että kyseiseen malliin on tulossa muutoksia. 

– Siirtymätasausta on muokattu. Sellainen on tulossa kyllä, mutta muoto on vielä avoin.

Ministeri vahvistaa MTV Uutisille, että muutoksia tulee.

– Sote-uudistukseen liittyvät rahoitusjärjestelyt ovat kyllä saaneet sen verran palautetta, että niitä kyllä tullaan muuttamaan, Kiuru kommentoi. 

Yksityisten rooli, ulkoistussopimukset ja Savonlinna

Vääntöä käydään myös siitä, millaiseksi yksityisten terveydenhuoltoyritysten rooli asettuu uudistuksessa – kritiikin mukaan yksityisten palveluntuottajien rooli kutistuu liikaa nykyisessä uudistusmallissa.

Myös kuntien tekemien ulkoistusten kohtalo puhututtaa. Lakiluonnokseen on sisällytetty mitätöimispykälä, joka voisi mahdollistaa suurten ulkoitusten perumisen ilman maakunnan sakkoseuraamuksia. Yksi tällainen voisi olla Länsi-Pohjan laaja ulkoistus. 

– Esillä on erilaisia näkemyksiä asiasta.

Eikä Savoakaan ole unohdettu. Esillä on aluejako ja Keskustalle herkkä Itä-Savon tilanne. Eli mihin sote-maakuntaan tällä hetkellä Itä-Savoon kuuluva Savonlinna jatkossa kuuluu – Pohjois- vai Etelä-Savoon.

– Sehän on nyt ratkaistava tässä.

Lakiluonnoksessa Savonlinnan seudulle jäi mahdollisuus suuntautua Pohjois-Savoon, jolloin Etelä-Savo jakaantuisi. Ministeri Jari Leppä ilmoitti kesällä, että Keskusta tekee asiasta hallituskysymyksen. 

Mutta milloin saadaan valmista – milloin päätökset on tehty?

"Toivottavasti tänään iltapäivällä on valmista", kommentoidaan neuvotteluista. 

Kiuru ei luvannut tiedotustilaisuutta, ainakaan tälle illalle.

– Eiköhän se riitä, että laitetaan Twitteriin, jos savua nousee. 

Ja toisaalta, yksi neuvottelulähteistä toteaa klassisesti:

"Mitään ei ole päätetty ennen kuin kaikki on päätetty."