Sotaveteraanit poistuvat kymmenentuhannen vuosivauhdilla

Suomen sotiin vuosina 1939-1945 osallistuneita miehiä ja naisia on elossa enää alle 85 000. Suomessa toimii neljä valtakunnallista veteraanijärjestöä: Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto ja Rintamanaisten liitto.

Sotaveteraanien määrä vähenee kiihtyvällä vauhdilla, mutta heidän tuen tarpeensa kasvaa samaan aikaan. Suomen sotiin vuosina 1939-1945 osallistuneita miehiä ja naisia on elossa enää alle 85 000.

- Veteraaneja poistuu keskuudestamme 10 000:n vuosivauhdilla. Vuoden kuluttua heidän määränsä on vähentynyt noin 75 000:een, neljän vuoden kuluttua alle 40000:een ja kymmenen vuoden kuluttua alle 20 000:een, arvioi Suomen Sotaveteraaniliiton toiminnanjohtaja Markku Seppä.

Suomessa toimii neljä valtakunnallista veteraanijärjestöä: Sotainvalidien Veljesliitto, Suomen Sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto ja Rintamanaisten liitto. Näistä Sotaveteraaniliitto on 46 000:n jäsenmäärällään laajimmin viime sotiemme (1939-1945) veteraaneja kokoava järjestö.

Suomen Sotaveteraaniliiton viiden vuosikymmen taival on tallennettu Edita Publishing Oy:n kustantamaan teokseen "Veteraania ei jätetä". Laajaan lähdeaineistoon perustuvan kirjan on koonnut ja kirjoittanut Kaarle Sulamaa. Henkilöesittelyt ovat Jyrki Vesikansan.

Aseveliliitto lakkautettiin neuvostovastaisena

Sodan jälkeen kohtalo koetteli maassa toimivia veteraanijärjestöjä. Talvisodan jälkeen perustetusta Suomen Aseveljien liitosta (Aseveliliitto) oli vuoteen 1945 mennessä kasvanut maan suurin kansalaisjärjestö. Toinen veteraanijärjestö, Rintamamiesten liitto, oli lakkautettu jo 1944 sisä- ja ulkopoliittisista syistä. Seuraavan vuoden tammikuussa sama tapahtui Aseveliliitolle.

Suomen äärivasemmisto ja valvontakomission johdossa olleet Neuvostoliiton edustajat pitivät sen lähes neljännesmiljoonaa veteraanijäsentä uhkana paitsi poliittisessa myös maanpuolustuksellisessa mielessä. Välirauhansopimuksen 21. pykälään vedoten he viittasivat neuvostovastaisuuteen ja fasismiin.

Rintamamiehet perustivat Asuntoliiton

Sysäyksen veteraanien uudelleenjärjestäytymiselle antoi epäoikeudenmukaiseksi koettu maanhankintalaki, joka jätti suuren osan rintamasotilaita maansaantioikeutta vaille. Lain 24. pykälässä oli nimittäin rajaus, jonka mukaan rintamasotilaalla tarkoitetaan perheellistä henkilöä. Perheettömät jäivät sen ulkopuolelle.

Suomen Kansanpuolueen listalta eduskuntaan valittu Artturi Tienari jätti lakialoitteen rintamamiesten asuntokysymyksestä ja kokosi veteraaniedustajat yhteen. Vuonna 1957 perustettiin asiaa ajamaan Rintamamiesten Asuntoliitto, ja vuonna 1964 siitä tuli Suomen Sotaveteraaniliitto.

Sotaveteraaniliiton toiminnan painopisteet ovat siirtyneet asuntoasioista eläkekysymyksiin ja edelleen kuntoutukseen. Keskeisenä haasteena on tällä vuosituhannella vetovastuun ja veteraaniperinteen siirtäminen nuoremmille sukupolville.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat