Venäjällä mielen osoittaminen vaatii selkärankaa ja riskien hyväksymistä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan.
Ukrainan sodan myötä ihmiset ympäri maailmaa ovat osoittaneet mieltään Venäjän hyökkäystä vastaan. Esimerkiksi Helsingissä sotaa vastusti lauantaina ainakin 10 000 ihmistä. Venäjän sotapropagandasta huolimatta mielenosoituksia on nähty myös eri puolilla Venäjää.
– Aikaisemmin olisi voinut sanoa, että pelkkä mielen osoittaminen on vaarallista, mutta nyt jo mielensä ilmaiseminen sosiaalisessa mediassa voi johtaa sakkoihin tai vankeusrangaistukseen, Silvan sanoo.
– Kaduilla ovat lyhyesti sanottuna rohkeat henkilöt, jotka eivät syö valtion narratiivia siitä, että kyseessä on erikoisoperaatio. Aika paljon on nähty nuoria, mikä varmasti liittyy mediankulutustapoihin ja sellaisia, jotka ovat jo pidempään vastustaneet (presidentti Vladimir) Putinin hallintoa, Silvan jatkaa.
Mikä erikoisoperaatio?
Silvan käyttämä sana erikoisoperaatio on suoraan Venäjän presidentin Putinin puheesta, jossa hän käytännössä julisti sodan Ukrainalle.
Juuri niin sanottu erikoisoperaatio onkin Venäjän sotapropagandan kannalta keskeinen termi.
– On rakennettu narratiivi sodasta, joka on ennaltaehkäisevä operaatio, jonka tarkoitus on estää Venäjä-mielisten ukrainalaisten kansanmurha. Nyt tavoitteena on lisäksi jollain tapaa pelastaa ukrainalaiset heiltä itseltään, Silvan kertoo.
Lue myös: Mitä venäläisjoukkojen eteneminen Harkovaan tarkoittaa? Sotilasasiantuntija vastaa MTV Uutiset Liven lähetyksessä kello 9.30
Tämä perustelu on Venäjällä rakennettu sen ajatuksen päälle, että lännen tarkoituksena on nöyryyttää Venäjää ja riistää sen luonnonvarat, joiden perässä eritoten Yhdysvallat on.
