Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi avuksi, joka turvaa perustoimeentulon silloin, kun henkilö tai perhe ei tule toimeen ansioillaan tai varoillaan. Työttömäksi jäätäessä tukena toimii Kelan työttömyysturva sekä työttömyyskassojen ansiosidonnainen työttömyysturva, mutta aina työttömyysetuudet eivät pelkästään riitä. Esimerkiksi suuret asumis- tai terveydenhuoltomenot voivat ajaa ihmisen taloudelliseen umpikujaan.
Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto, jota haetaan kirjallisella hakulomakkeella. Ennen toimeentulotuen myöntämistä selvitetään asiakkaan edellytykset saada muita tuloja, sillä jokaisella on velvollisuus huolehtia elatuksestaan itse kykynsä mukaan.
– Huomioon otetaan nettotulot, säästöt ja varallisuus. Menoina huomioidaan 417,45 euroa henkeä kohden plus kohtuulliset asumismenot. Yksin asuvalla helsinkiläisellä vuokra voi olla esimerkiksi 550 euroa. Silloin 967,45 euroa on minimisumma, joka henkilön pitäisi saada, jotta hän pärjäisi, Helsingin sosiaaliviraston aikuisten palveluiden kehittämiskonsultti Anne Qvist kertoo.
Kelan työttömyyskorvaus ja asumistuki eivät siis välttämättä yhdessä muodosta minimisummaa. Silloin kannattaa kääntyä kaupungin sosiaalitoimiston puoleen.
Työttömyyskassoissa jonotusajat voivat olla pitkiä
Työnteon kannustamiseksi perheen ansiotuloista ei oteta tuloina huomioon vähintään 20 prosenttia tuloista ja enintään 150 euroa kuukaudessa. Ansiotuloja ovat palkka, yrittäjätulot, omaishoidon tuki. Satunnaisia työkeikkoja tekevän tienestit alkavat Qvistin mukaan usein hipoa rajaa, jolloin toimeentulotukea ei enää ole mahdollisuus saada.
– Silloin kun työssäkäyvällä henkilöllä on oikeus toimeentulotukeen, hän voi saada tukea myös työmatkakuluihin halvimman matkustustavan mukaisesti.