Rapujuhlakausi on aivan nurkan takana!
Loppukesästä moneen ruokapöytään saadaan kunnioitettava vieras: tämä arvostettu, punaiseen verhoutunut saksiniekka on tietysti rapu. Pro Kala ry:n mukaan ravustuskausi alkaa Suomessa 21. heinäkuuta tasan kello 12 ja jatkuu aina lokakuun loppuun saakka.
Vesistämme saadaan kahta eri rapulajia, joki- ja täplärapua. Jokirapu on syntyjään suomalainen, mutta täplärapu on istutettu vesistöihimme alun perin Yhdysvalloista 1960-luvun lopulla. Maallikko ei ehkä huomaa suurta eroa eri lajien maussa, mutta kummallekin rapulajille löytyy silti vannoutuneet ystävänsä. Jokirapujen saatavuus on usein rajoitetumpaa kuin täplärapujen, joten ne ovat hinnaltaan arvokkaampia.
Rapujuhlat kesän kohokohta
Rapujuhlien pito ja viettäminen kuuluu monen perheen kesäperinteisiin. Monelle ravunsyönti on jo lapsuudessa opittu taito, jota vaalitaan joka vuosi loppukesästä. Rapujen syönti ei kuitenkaan ole mikään ikivanha, suomalainen tapa, vaan sen juuret löytyvät muualta Euroopasta. Rapuja on syöty iät ja ajat, mutta muotiherkku ja paremman kansan apetta niistä tuli 1800-luvulla, kiitos Napoleonin, joka oli hyvin mieltynyt rapujen makuun.
Historiastaan huolimatta ravuilla herkuttelu ja rapujuhlat eivät enää nykyään ole vain ylimystön etuoikeuksia. Rapujuhlat ovat iloinen tapahtuma, jossa perinteisesti syödään hyvin, maistellaan mahdollisesti snapseja ja kevennetään tunnelmaa rapulauluin.
Ei niin hankalaa kuin näyttää
Rapujen herkullisuudesta ja saatavuudesta huolimatta monet saattavat suhtautua niihin hieman vieroksuen. Ravut eivät saksineen ja kovine kuorineen välttämättä näytä sellaiselle, joka ei niitä ole aiemmin syönyt, miltään herkkuruualta. Syöminen saattaa myös vaikuttaa todella työläältä ja hankalalta – rapuja saa kuoria useamman, ennen kuin vatsa alkaa täyttyä. Tällaisista ennakkoluuloista pääsee kuitenkin parhaiten irti kokeilemalla! Ravut ovat todella maukkaita, syöntiohjeita löytyy netistä ja syömisen oppii nopeasti. Rapupöydässä on aina tarjolla myös jotakin muuta syötävää, joten nälkäisenä ei pöydästä nouse kukaan, vaikka kuoriminen tuntuisikin liian haastavalta.
Rapujen valmistaminen ei myöskään ole mitään rakettitiedettä. Rapujen keittoaika on kymmenisen minuuttia. Mausteeksi riittää suola, sokeri ja tilli. Ravut ostetaan ja keitetään elävinä, mutta niitä voi ostaa myös valmiiksi keitettynä, jos haluaa päästä hieman vähemmällä vaivalla. Ravunpyrstön perinteinen makupari on vasta paahdettu leipä, jonka päältä pyrstöt nautitaan voin ja tillin kera. Rapukekkereiden muuksi tarjottavaksi sopivat erilaiset pienet suupalat.
Lähde: Pro Kala ry
(MTV3)